Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisääviin suun limakalvojen muutoksiin liittyy vaihtelevan suuruinen pahanlaatuistumisen riski. WHO:n pään ja kaulan alueen kasvainten luokittelun (Head and Neck Tumours, WHO Classification of Tumors) 5. painos kokoaa tuoreen tutkimustiedon suusyövän diagnostiikan ja hoidon tueksi. Mikä on muuttunut?
Kirjan uudessa painoksessa on tartuttu terminologiaan. Yleisessä käytössä on termi suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävät muutokset ja tilat. Premalignit tai prekanseroottiset tilat ja muutokset eivät ole enää suositeltuja termejä, koska kaikki muutokset eivät johda syövän kehittymiseen. Epiteelin alueelle rajoittuneesta levyepiteelikarsinoomasta käytettyä carcinoma in situ -termiä ei suositella myöskään enää käytettävän.
Lisäksi kirjassa käsitellään suun levyepiteelidysplasiaa. Dysplasian luokittelussa käytetään kolmiportaista (lievä, kohtalainen, vakava-asteinen) ja uudempaa kaksiportaista (matalan ja korkean riskin) luokittelua.
– Kaksiportaisen luokittelun on tarkoitus selkiyttää luokittelua, mutta tässä vaiheessa molempia käytetään vielä patologian lausunnoissa, totesi dosentti, EHL Jaana Willberg Diasteeman kesäluentopäivillä.
Dysplasioiden joukkoon on lisätty myös ihmisen papilloomavirukseen (HPV) liittyvä suun levyepiteelidysplasia.
WHO:n määrittelemissä suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävissä muutoksissa on tuttuja limakalvomuutoksia ja -sairauksia, kuten leukoplakia, erytroplakia, suun punajäkälä ja suun likenoidit muutokset. Tutkimusnäytön suun alueen epidermolysis bullosasta suusyövälle mahdollisesti altistavana tilana todetaan olevan vähäistä. Myös suun krooninen hyperplastinen candida-infektio ja suun eksofyyttinen verrukoottinen hyperplasia on jätetty luokittelusta pois riittämättömän tutkimusnäytön vuoksi.
– On hyvä kuitenkin todeta, että suun kroonisessa sieni-infektiossa on pitkäaikainen tulehdus. Tulehduksen ja syövän yhteyttä on tutkittu paljon – myös kroonisen suun sieni-infektion merkitystä tulee tutkia lisää.
Tunnista ja seuraa muutosta
Ensiarvoista on tunnistaa pahanlaatuistumisen riskitekijät ja löytää suusyövälle mahdollisesti altistavat muutokset ja tilat varhain. Suomalaisessa tutkimusaineistossa todettiin, että muutoksen sijainti kielessä ja muutokseen liittyvä vakava dysplasia lisäävät suusyövän riskiä. Suusyövän keskeiset riskitekijät ovat edelleen tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Nuuskan osalta asia ei ole aivan yksiselitteinen.
– Nuuskamuutokset tulee aina tutkia kliinisesti ja tarvittaessa myös ottaa niistä koepala. Nuuska aiheuttaa limakalvolle usein likenoidin tulehduksen ja osassa nähdään myös dysplasiaa. Emme tiedä vielä pitkäaikaisen ja säännöllisen nuuskan tai nikotiinipussien käytön kaikkia terveysvaikutuksia.
HPV:llä on suhteellisen pieni rooli suuontelon suusyövissä; noin kahdesta prosentista suusyöpiä löydetään HPV:tä, lähinnä HPV16-alatyyppiä. Suunielun syövissä HPV:n merkitys on huomattavasti korkeampi.
Limakalvomuutokset vaativat aina seurantaa. Muutoksesta tulee ottaa koepala, jos muutos ei ole hävinnyt tai se ei ole lähtenyt selvästi paranemaan kahden viikon aikana. Dysplastiset muutokset pyritään poistamaan, mikä voi pienentää suusyövän riskiä, mutta ei kuitenkaan poista sitä. Dysplasia yhdellä alueella suun limakalvoilla tarkoittaa kohonnutta syöpäriskiä myös muualla suun limakalvoilla.
Willberg myös muistuttaa, että osa suusyövistä ilmaantuu ilman edeltävää muutosta. Juuri julkaistun järjestelmällisen katsauksen ja meta-analyysin mukaan suusyövät, joita oli edeltänyt suusyövälle altistava muutos tai tila, eivät olleet niin yleisiä kuin oletettiin. Niin kutsutut de novo levyepiteelikarsinoomat, joita ei ollut edeltänyt suusyövälle altistava muutos tai tila, omasivat aggressiivisempia piirteitä ja niiden ennuste oli huonompi.
– Hereillä on oltava aina, kun tehdään suun tarkastus ja tutkitaan limakalvot.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 8/2024
