Perinteisesti suunterveys on tarkoittanut ehjiä hampaita ja tervettä suuta ilman sairauksia ja kipua. Nykyään se käsittää myös emotionaalisen hyvinvoinnin ja kyvyn sosiaaliseen kanssakäymiseen ilman epämukavuutta tai nolouden tunnetta. Tyytyväisyys hymyyn ja kasvojen ulkonäköön on tällöin tärkeä tekijä terveyden ylläpidossa ja edistämisessä.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten ihmiset Suomessa ja Brasiliassa kokevat hymynsä ja kasvojensa ulkonäön. Lisäksi haluttiin tutkia esteettisten hammashoitojen kysyntää ja niihin liittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä.
Tutkimuksen materiaali koostui kyselytutkimuksesta, joka tehtiin noin 3 600 suomalaiselle ja 4 000 brasilialaiselle. Vastauksissa havaittiin samankaltaisuuksia siinä, miten hymy ja kasvojen ulkonäkö koetaan. Ero maiden välillä tuli kuitenkin esiin esteettisten hammashoitotoimenpiteiden kysynnässä ja hoitoon hakeutumisessa. Noin 72 % brasilialaisista ilmoitti käyneensä esteettisessä hammashoidossa, kun taas noin 60 % suomalaisista kertoi, etteivät he ole koskaan käyneet tällaisissa toimenpiteissä.
Tulokset osoittivat myös, että hymyn ja kasvojen ulkonäön itsearvioinnilla on suora ja samanlainen vaikutus sekä suomalaisten että brasilialaisten hyvinvointiin. Esteettinen hammashoito ei silti johtanut parempaan hyvinvointiin. Kun esteettisiin hammashoitoihin ryhdytään, tuleekin ottaa huomioon myös psykologiset tekijät hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tulokset osoittavat, että naiset hakeutuvat miehiä todennäköisemmin esteettiseen hammashoitoon. Tämä johtuu sosiaalisesta paineesta naisten ulkonäköä kohtaan. Vaikka Suomessa onkin vahva ja tehokas sukupuolten tasa-arvopolitiikka, käytännössä naisiin kohdistuu enemmän ulkonäköpaineita ja esineellistämistä. Tilanne on samankaltainen Brasiliassa, jota myös leimaa naisten ja miesten välinen epätasa-arvo.
Esteettisiä hoitoja hakevilla henkilöillä on usein psykososiaalisia tarpeita, joita ei helposti tyydytetä pelkästään esteettisillä hoidoilla. Terveysalan ammattilaisten tulisi omaksua potilaskeskeinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa hoitojen suunnittelussa ja huomioida potilaan psykososiaaliset tarpeet.
Cross-National Study on Oral Health-Related Quality of Life: an investigation on measure scales, orofacial appearance, and aesthetic treatment in Finland and Brazil
LUCAS ARRAIS DE CAMPOS
VASTAVÄITTÄJÄ
Satu Lahti, professori Turun yliopisto
KUSTOS
Timo Peltomäki, professori Tampereen yliopisto
ESITARKASTAJAT
Jonna Koponen, apulaisprofessori Itä-Suomen yliopisto
Mimmi Tolvanen, dosentti Oulun yliopisto
OHJAAJAT
Timo Peltomäki, professori Tampereen yliopisto
Juliana Alvares Duarte Bonini Campos, professori Sao Paulo State University, Brasilia
Verkkojulkaisun osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3329-4