Moderni kaupungistuminen on tuonut ihmisen elämään lisää puhtautta, mukavuutta ja paljon terveyttä, mutta myös uudenlaisia sairauksia.

Urbaaneissa yhteiskunnissa allergiat ja tietyt krooniset tulehdustaudit ovat yleistyneet epidemioiksi asti. Tällaisia tauteja ovat mm. astmat, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, tulehdukselliset suolistosairaudet, syövät sekä neurologiset ja mielenterveyshäiriöt.

– Eri puolilla maailmaa kaupunkiväestöltä on löydetty viitteitä lievästä, pitkäasteisesta tulehduksesta, johon liittyy elimistön mikrobiomin ja immuunijärjestelmän epätasapaino, toteaa emeritusprofessori, allergiatutkija Tari Haahtela.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että elimistö on epätarkoituksenmukaisesti varuillaan.

Haahtela on johtanut tutkimusta, jossa on seurattu Suomen Pohjois-Karjalassa ja Venäjän Karjalan Pitkärannassa elävien ihmisten allergiasairastavuutta sekä mm. heidän mikrobiologisia ja geneettisiä erojaan.

Tutkimuksen taustalla on se havainto, että sotien jälkeen mm. astman ja allergioiden esiintyvyys lähti Suomen puolella jyrkkään nousuun. Suomalaisista lapsista 30–40 % oireilee allergisesti jossain vaiheessa lapsuutta, kun taas venäläisillä allergioita on paljon vähemmän.

– Havaitsimme muun muassa, että Venäjän Karjalassa elävien nuorten ihon mikrobiomi on lajikirjoltaan lähes kolminkertainen suomalaisiin nuoriin verrattuna, Haahtela toteaa.

– Venäläisillä myös veren valkosolujen luontaiseen immuniteettiin liittyvien geenien säätely oli hyvin erilaista kuin suomalaisilla.
Suomen puolella ympäristö on urbaanimpi ja ruokavalio sisältää paljon pitkälle jalostettuja tuotteita. Pitkäranta taas on enimmäkseen pientilavaltaista maaseutua, ja siellä ruoka kasvatetaan osittain itse. Pitkärannassakin riittää terveysongelmia – mutta ei allergioita tai diabetesta.

– On osoitettu, että esim. maatilapölyn biodiversiteetti on paljon suurempi kuin kaupunkipölyn. Suoria syysuhteita on vaikea osoittaa, mutta monet tutkimukset viittaavat siihen, että kaupunkiympäristön biodiversiteetti ei yksinkertaisesti ole immuniteetin kannalta riittävän monipuolinen.

Immuniteetti muokkautuu erityisen voimakkaasti ensimmäisten elinvuosien aikana. Suomalaistutkimuksessa on havaittu, että mitä suurempi osuus lasten syntymäkodin ympäristöstä kolmen kilometrin säteellä on metsä- ja maatalousmaata, sitä pienempi on allergian riski.

– Altistuminen vaarattomille mikrobeille kouluttaa immuunijärjestelmää erottamaan vaaralliset mikrobit vaarattomista ja omien solujen tuotteet vieraista.

Solutasolla tämä ns. biodiversiteettihypoteesi perustuu siihen, että limakalvojen ja ihon dendriittisolujen Tollin kaltaiset reseptorit tarvitsevat jatkuvaa signalointia vaarattomilla mikrobeilla, jotta immuunijärjestelmä oppisi tunnistamaan poikkeavat eli vaaraa merkitsevät signaalit.

Suomessa on käynnissä vuosina 2008–2018 HYKS:in Iho- ja allergiasairaalan koordinoima, kansallinen allergiaohjelma, jossa allergioihin suhtaudutaan päinvastoin kuin aiempina vuosikymmeninä: allergeenien välttelystä on siirrytty siedätykseen. Toistaiseksi ohjelman tulokset ovat yllättäneet positiivisesti.

Haahtela patistaa kaikkia – myös niitä, joita allergia ei vaivaa – miettimään yhteyttään ja suhdettaan luontoon.

– Meidän kaupunkilaisten pitäisi yhdistää kaupunki ja luonto: pidä pikkupuutarhaa vaikka ikkunalaudalla ja pyri syömään käsittelemätöntä ruoka. Ota sisäkoira, liiku maatiloilla ja metsässä. Syö antibiootteja vain tositarpeeseen.

Nämä ovat kuitenkin vain ensimmäiset askeleet.

– Elimistömme biodiversiteetti on erottamaton osa maapallon biodiversiteettia, jossa ihmiskunta on jo aiheuttanut massasukupuuton. Olemme riippuvaisia luonnon palveluista, ja meidän on palautettava planeetan tasapaino – jo omien lastemme ja lastenlastemme vuoksi.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 5/2017

Lähde: Emeritusprof. Tari Haahtelan luento Environmental biodiversity, human microbiota and allergies Apollonia Symposiumissa 9.3.2017.