– Potilaan tyytyväisyys ei ole ennustettavissa, Nørholt huomauttaa.

Mahdollisimman hyvään lopputulokseen kuitenkin päästään, kun potilasvalinta, potilasinformaatio, hoidon suoritus ja seuranta sekä tuloksen arviointi tehdään huolella.

Kirurgiaan tulisi turvautua silloin, kun sen tarve on todellinen. Hoidon tavoitteena on taata potilaalle ongelmaton purenta, puhe, nieleminen ja hengitys.
Potilaan haastattelu ei saisi muistuttaa kuulustelutilannetta.

– Kun potilaalta kysyy, miksi olet täällä, vastaus on usein, että hammaslääkärini tai lääkärini lähetti minut, huomauttaa professori, ortodontian ylihammaslääkäri Thomas Klit Pedersen.

Tavallista on, että potilaalle on sanottu, että hänelle tulee ongelmia päänsäryn tai leukanivelten kanssa, jos hänen tilaansa ei hoideta.
Pedersen muistuttaa, että ortognaattinen kirurgia harvemmin pelastaa henkiä, mutta se lisää jokapäiväistä elämänlaatua purennan toiminnallisuuden paranemisen kautta, vähentää orofakiaalisten ja dentoalveolaaristen ongelmien riskiä ja parantaa potilaan itsetuntoa.

Kirurgian hyötyjen tulee kuitenkin olla suurempia kuin sen haitat, eikä siihen tule lähteä pelkästään esteettisten seikkojen takia. Toimenpiteeseen ryhtymisen tulee perustua hyvin informoidun potilaan omaan päätökseen.

– Tiimillä on neuvoa-antava rooli. Potilaan odotusten tulee vastata todellisuutta, Pedersen korostaa.

Kirurgisessa tekniikassa huomioitavia seikkoja ovat toiminnallisuuden ja pysyyvyyden varmistaminen, harmonia ja estetiikka, riskien minimointi sekä kustannukset.

– Jokainen kirurgi väistämättä vahingoittaa potilaitaan. Vahingot voidaan minimoida tekemällä toimenpide mahdollisimman huolellisesti ja hellävaraisesti, huomauttaa Nørholt.

Tiina Lautala, Hammaslääkärilehti 14/2017

Lähde: Prof. Sven Erik Nørholtin ja prof. Thomas Klit Pedersenin luennot Hammaslääkäripäivillä 23.11.2017.