Ortodontiassa korona näkyi erityisesti hoidon aloitusten siirtymisinä. Käynnissä olleita hoitoja pystyttiin viemään eteenpäin suhteellisen hyvin. (Kuva: iStock)
Noin puolet oikomishoidoista viivästyi COVID-19-pandemian myötä, mikä vaikutti työkuormaan jälkeenpäin. Vaikutukset käynnissä oleviin hoitoihin olivat kuitenkin suhteellisen pieniä. Merkittävin vaikutus olivat viivästykset uusien hoitojen aloituksissa. Hoitojen pitkittymiset johtuivat koronasuluista ja -rajoituksista, henkilökunnan siirroista ja poissaoloista sekä varotoimista vastaanottotyössä.
Suomalaistutkimuksessa selvitettiin ortodonttisessa hoidossa tehtyjä toimia COVID-19-tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi sekä niiden vaikutusta hoitoon. Tutkimuskysely lähettiin tammikuussa 2021 Apollonian ortodontian jaoston jäsenille. Kaikkiaan 99 (39,8 %) aktiivisesti kliinistä työtä tekevää ortodonttia vastasi kyselyyn. Lisäksi johtaville hammaslääkäreille 15 terveyskeskuksessa lähetettiin toukokuussa 2021 suppeampi kysely, johon vastauksia tuli neljä.
Kaksi kolmasosaa vastanneista raportoi koronasuluista, jotka kestivät keskimäärin kaksi kuukautta – alle kuukaudesta viiteen kuukauteen. Noin neljännes vastanneista pystyi sopeuttamaan oikomishoitoa esimerkiksi passivoimalla kaarilankoja ja aikatauluttamalla hoitoja uudelleen ennen ilmoitettua sulkua. Uusien oikomishoitojen aloitusta siirrettiin pääsääntöisesti, mutta noin kolmannes vastaajista raportoi aloittaneensa uudet hoidot suunnitellusti, etenkin vaikeiden purentaongelmien kohdalla.
– Suurin muutos hoidoissa näkyi uusien hoitojen aloituksen siirtämisessä myöhempään ajankohtaan. Viiveet uusien hoitojen aloittamisessa sekä purentojen ja ylläpitohoitojen seurantakäynneissä näkyvät lisääntyneenä hoitokuormana korona-ajan jälkeen, kertoo dosentti, EHL Anna-Liisa Svedström-Oristo.
Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista raportoi oikomishoitojen edenneen suunnitellusti sulkujen aikana. Noin kolmannes vastaajista raportoi potilaillaan vähäistä palautumista ja hieman alle kymmenen prosenttia palautumista hoidon edelliseen vaiheeseen.
– Koronan kokonaisvaikutus oikomishoitoon näyttäisi jääneen Suomessa pelättyä pienemmäksi.
Tutkimuksen aikana hieman yli puolet vastanneista raportoi joidenkin hoitojen olevan myöhässä aikataulusta. Neljännes vastanneista oli jo kirinyt viivästykset kiinni.
– Osalla vastaanotoista ei poikettu normaalista, ja osa vastaanotoista kykeni suhteellisen nopeasti palaamaan normaaliin aikatauluun. Alueelliset erot koronan esiintymisessä olivat suuria, minkä vuoksi myös koronan jälkeinen tilanne vaihtelee.
Tutkimuksen mukaan lähes jokainen tutkimukseen vastanneista oli sopeuttanut toimintaansa vastaanotolla alueellisen COVID-19-tilanteen mukaan. Lähes kaikki vastaajat olivat tehneet suositeltuja varotoimenpiteitä odotustiloissa. Vastaanottohuoneissa oli otettu käyttöön lisäsuojavarusteita ja varotoimia, kuten visiirit, toistetut oirekyselyt, desinfioivat purskuttelut ennen toimenpiteitä sekä rajoitettu turbiinien ja ultraäänilaitteiden käyttö.
Pandemian myötä otettiin käyttöön myös uusia toimintatapoja ja etävastaanoton keinoja. Etävastaanottoja (puhelut, viestit, videotapaamiset ja valokuvat) oli käyttänyt kolmannes vastanneista, ja niillä seurattiin muun muassa purentaa ja hoitotulosta ylläpitävää retentiovaihetta. Haasteina olivat laadukkaiden kuvien saaminen etenkin lapsipotilaista ja videoyhteyksien laatu. Etävastaanotot helpottivat kuitenkin muun muassa työkuormaa ja auttoivat jonojen purussa.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 10/23
Lähde: Riekkinen R, Suominen A, Svedström-Oristo AL. Effects of the COVID-19 pandemic on orthodontic care in Finland. Acta Odontol Scand 2023 Jun 15: 1–8. doi: 10.1080/00016357.2023.2223635. Julkaistu verkossa 15.6.2023.
