Hammaslääketieteen tutkimusapurahojen hakuaika alkaa 1.10. ja päättyy tiistaina 31.10. klo 15.00. Hakuprosessia on uudistettu, ja selkeyttämisellä pyritään helpottamaan sekä hakijoiden että lautakunnan työtä. Väitelleet tutkijat hakevat nyt tutkijakuukausia tai kuluapurahaa ja väitöstutkijat kannustusapurahaa.
Apollonian ja Hammaslääketieteen Säätiön tutkimusapurahoja voivat hakea entiseen tapaan opiskelijat ja nuoret tutkijat, väitöskirjaa tekevät hammaslääkärit ja väitelleet tutkijat. Osa tutkimusrahoista jaetaan nimikkoapurahoina ja jaostojen apurahoina. Apurahoja jaetaan myös Hammaslääkärijärjestöjen Yhteisrahastosta. Kaikki hakemukset tehdään sähköisessä Aspicore-apurahajärjestelmässä, ja hakemukset pitää tallentaa määräaikaan mennessä järjestelmään.
Viime vuonna apurahalautakunta käsitteli yli 80 hakemusta ja apurahoja myönnettiin noin puolelle hakijoista. Hakemusten taso oli hyvä.
Apurahalautakunnan puheenjohtaja, professori Timo Peltomäki kehottaa hakijoita lukemaan ja täyttämään hakulomakkeen kohdat huolellisesti, koska niihin apurahalautakunta kiinnittää pisteytyksessä huomiota.
Apollonia kannustaa nuoria tutkijoita
Apollonian ja Hammaslääketieteen Säätiön tavoitteena on tukea erityisesti vielä uransa alussa olevia nuoria tutkijoita Nuoren tutkijan apurahalla, jota voidaan myöntää tutkimustyötä varten vuodeksi (21 500 euroa) tai puoleksi vuodeksi (12 000 euroa). Tätä apurahaa voi hakea ajalle 1.7.2024–30.6.2025.
Väitöskirjatutkimusta tekevälle hammaslääkärille apurahaa myönnetään enintään 5 000 euroa. Häneltä ei kysytä työskentelykuukausien määrää tai työskentelyprosenttia, vaan kannustusapurahalla hakija edistää väitöskirjansa valmistumista.
Jo väitelleet tutkijat sen sijaan kohdistavat apurahahakemuksensa hakemalla tutkijakuukausia tai kuluapurahaa. Tutkijakuukausia ja kuluapurahaa myönnetään hakijalle yhteensä enintään kahdeksaksi kuukaudeksi enintään 20 000 euroa.
– Hakijan tehtävänä on realistisesti arvioida, kuinka paljon hän aikoo käyttää aikaa tutkimustyöhön, eli työskenteleekö hän kokoaikaisesti vai osa-aikaisesti. Hakija arvioi siis itse työskentelyaikansa ja mahdollisten kulujen osuuden apurahasta. Kiinnitämme huomiota rahoitussuunnitelman realistisuuteen, Peltomäki kertoo.
Uutta on myös se, että lomakkeessa kysytään, onko ohjaaja lukenut tutkimussuunnitelman, mutta ei pyydetä liittämään ohjaajan lausuntoa. Sen sijaan hakija esittelee tutkimusryhmänsä ja oman roolinsa siinä.
Hakupaineen arviointia
Viime vuonna yliopistotieto ei ollut pakollinen. Tieto puuttui 17 prosentissa hakemuksista, mutta yliopistotiedon ilmoittaneista hakijoista suurin osa tuli Helsingin yliopistosta (35 %). He saivat rahoituksesta 37 prosenttia, mikä on linjassa hakupaineeseen. Seuraavaksi eniten hakemuksia saatiin Oulun yliopistosta (21 %) ja Turun yliopistosta (17 %). Turun yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin rahoituksesta myönnettiin lähes 20 prosenttia.
Tieteenaloista suosituimpia olivat suunterveys, epidemiologia ja suupatologia, joka Peltomäen mukaan näyttää olevan erityisen suosittu. Nuoret tutkijat Peltomäki haluaa vielä nostaa esiin:
– Viime vuonna hakemuksista 33 prosenttia saimme nuorilta, vastavalmistuneilta hammaslääkäreiltä, ja heille myönnettiin apurahoista 28 prosenttia. Hammaslääketieteen tulevaisuus näyttää siis ainakin tämän perusteella oikein lupaavalta.
Edessä on nyt jännittävä apurahahaku. Apurahalautakunta pitää järjestäytymiskokouksensa Hammaslääkäripäivien jälkeen ja kokoontuu helmikuussa 2024 päättämään apurahoista.
Lasten hammashoidon jaoston apuraha
Keijo Pólonin tutkimusrahastosta jaettavaa Lasten hammashoidon jaoston apurahaa voivat tänä vuonna hakea myös suuhygienistit, hammashoitajat ja hammasteknikot. Kaikkia apurahoja koskevat ohjeet löytyvät Apollonian verkkosivuilta.
Vuokko Maria Nummi
Kirjoitus on julkaistu Hammaslääkärilehdessä 10/2023
