Paula Tegelberg
Lihavuus on yleistynyt nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja sitä pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä terveysongelmista. Lihavuus suurentaa monien eri sairauksien ja oireyhtymien riskiä. Tärkeimpiä näistä ovat diabetes, rasvamaksa ja sepelvaltimotauti. Lihavuus on myös yksi metabolisen oireyhtymän osatekijöistä. Metaboliseen oireyhtymään liittyy lisäksi verensokerin, veren rasvojen ja verenpaineen häiriöitä.
Myös parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudosten tulehdus on merkittävä kansantauti. Riski sairastua parodontiittiin on yksilöllinen. Altistavina tekijöinä pidetään muun muassa tupakointia, miessukupuolta sekä tiettyjä yleissairauksia, kuten metabolista oireyhtymää ja diabetesta.
Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin metabolisen oireyhtymän, lihavuuden ja kohonneiden verensokeriarvojen yhteyttä parodontaali-infektioon. Väitöstyö perustui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimuksen tietoihin, jotka kerättiin kohortin ollessa 31- ja 46-vuotiaita. Kliiniset ja radiologiset tiedot hampaiden kiinnityskudoksista kerättiin 46-vuotisseurannasta. Tiedot metaboliasta, lihavuudesta ja hyperglykemiasta, samoin kuin tiedot sosioekonomisista tekijöistä ja terveyskäyttäytymisestä, kerättiin 31- ja 46-vuotisseurannoista. Lisäksi taustatekijöitä kartoitettiin rekistereistä.
Väitöskirjatyön tulokset osoittivat pitkäaikaisen (≥ 15 vuotta) metabolisen oireyhtymän olevan yhteydessä parodontiitin merkkeihin: syventyneisiin ientaskuihin ja alveoliluukatoon. Pitkäaikainen lihavuus, painonnousu ja erityisesti keskivartalolihavuus liittyivät syventyneisiin ientaskuihin sekä vuotaviin syventyneisiin ientaskuihin. Lisäksi painonnousun havaittiin liittyvän alveoliluukatoon miehillä.
Sokeritasapainon heikentyminen taas oli yhteydessä syventyneisiin ientaskuihin ja alveoliluukatoon. Uutena löydöksenä havaittiin, että jo hieman koholla olevat paastoglukoosiarvot, jotka silti olivat alle esidiabeteksen raja-arvon, liittyivät syventyneisiin ientaskuihin. Tulevissa tutkimuksissa ja parodontiittipotilaiden hoidossa tulisikin huomioida hyperglykemian taso – ennemmin kuin diabetes itsessään.
Tutkimuksen ositetuissa analyyseissa havaittiin, että metabolisten häiriöiden ja parodontiitin välistä yhteyttä tutkittaessa tulisi ottaa huomioon tupakointi ja sukupuoli. Metabolista oireyhtymää ja sen eri osatekijöitä sairastavilla miehillä ja naisilla oli erilaiset todennäköisyydet syventyneiden ientaskujen ja alveoliluukadon syntymiselle. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että tupakointi tulisi huomioida muilla menetelmillä kuin regressiomalleilla.
Väitöskirjatyön tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan pitkäaikainen metabolinen oireyhtymä, lihavuus ja hyperglykemia ovat merkittäviä parodontaalisairauksien riskitekijöitä. Metabolisten häiriöiden yleisyyden vuoksi niiden mahdolliset yhteydet parodontiittiin olisi tärkeää tiedostaa myös hammaslääkärin vastaanotolla.
Väitöskirjatyö toteutettiin Oulun yliopistossa.
Metabolic syndrome and periodontal condition – results of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study
Paula Tegelberg
HLT
VASTAVÄITTÄJÄ
Hellevi Ruokonen, dosentti
HUS
KUSTOS
Pekka Ylöstalo, professori
Oulun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Mervi Gürsoy, dosentti
Turun yliopisto
Wenche Borgnakke, professor
University of Michigan, Ann Arbor, USA
OHJAAJAT
Pekka Ylöstalo, professori
Oulun yliopisto
Tellervo Tervonen, dosentti
Oulun yliopisto
Verkkojulkaisun osoite:
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-3706-0