Maailma tuntuu tiedettä juhlistaneen Äyräpää symposiumin jälkeen hieman paremmalta paikalta. Miksi näin? Apollonian puheenjohtaja professori Leo Tjäderhane avasi symposiumin kertomalla symposiumin ”isästä” lääkäri, hammaslääkäri, tutkija Matti Äyräpäästä, joka oli erinomaisen aikaansaava ja inhimillinen renessanssi-ihminen. Matti Äyräpää on ollut perustamassa sekä Suomalaista Lääkäriseura Duodecimia että Suomen Hammaslääkäriseura Apolloniaa. Tästä jatkoi Duodecimin pääsihteeri Päivi Metsäniemi toteamalla, että mutkikkaassa nykymaailmassa renessanssi-ihminenkään ei pärjää yksin tiedemaailmassa vaan tarvitaan yhteisö – me tieteentekijät ja tieteenpuolustajat olemme se yhteisö.
Nuoret kollegat sen keksivät
Tapahtuman ohjelmaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran hetkellä, jolloin pandemiakriisistä oli siirrytty suoraan sotakriisiin. Ryhmässä mietimme, miten lääketieteen tutkimus ja tutkijayhteisö ovat ratkaisevan tärkeitä voimavaroja auttamaan kriisien uhreja, mutta myös löytämään uusia ratkaisuja ja varautumaan tulevaisuuden tuntemattomiin kriiseihin. Ohjelmaryhmän kantavina jäseninä olivat idearikkaat edustajat Nuorten lääkäreiden yhdistyksestä ja Nuorten hammaslääkäreiden yhdistyksestä. Näistä yhteisistä pohdinnoista muotoutui Äyräpää symposiumin 2023 teema ”Tutkimus – lääke ja rokotus moderneihin kriiseihin”.
Tutkimustietoa, henkistä pääomaa ja varautumismielikuvitusta
COVID-19-pandemian hoidossa tehokkaan rokotteen ja uusien hoitomenetelmien kehittäminen oli mahdollista aiempien tutkimusten, uusien tutkimuslöydösten ja tiedon jakamisen ansiosta. LL Iivo Hetemäen vaikuttava, omiin kokemuksiin pohjautuva puheenvuoro ”Tieto liikkuu nopeammin kuin virukset” palautti meidän takaisin suureen epävarmuuteemme, jota kaikki koimme pandemian alussa. Esityksessä hän valotti tutkijan ja kliinikon haastavaa työtä koronapotilaiden hoidossa ja tunneskaalaa, joka heijastui myös hänen henkilökohtaiseen elämäänsä.
Henkistä pääomaa tarvitaan kriiseissä ja sitä apulaisprofessori Johanna Snällin mukaan löytyy sodan keskellä olevasta Ukrainasta, jossa hoidetaan sodassa haavoittuneita potilaita. Johanna kertoi esityksessään suomalaisten suu- ja leukakirurgien matkoista Ukrainaan jakamaan tietotaitoa. Intensiivinen esitys hiljensi luentosalin ja usean kuuntelijan silmänurkat kostuivat.
Professori Ilmo Keskimäki pohti puheenvuorossaan, löytyykö terveydenhuoltojärjestelmästämme muutosjoustavuutta ja kriisivalmiutta. Aiempien kriisien analysointi on tärkeää, mutta se ei riitä tulevaisuuden kriisien ratkaisemiseen. Keskimäen mukaan tarvitsemme varautumismielikuvitusta.
Puheenvuorojen jälkeen ”Kriisit tulevaisuudessa” -paneelikeskusteluun liittyivät luennoitsijoiden lisäksi dosentti Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkimusprofessori Mika Salminen THL:stä. Älykästä ja rakentavaa dialogia käytiin muun muassa tutkimuksen merkityksestä kriiseissä, resurssoinnista, tutkimuksen teon esteistä ja tieteellisen tiedon menestymisestä kilpailussa disinformaation kanssa.
Tutkimuksen arvostuksesta alkaa tutkimuksen tulevaisuus
Monimutkaisiin ongelmiin ei löydy yksinkertaisia ratkaisuja. Tulevaisuudessa tarvitaan innovatiivisia tutkijoita tuottamaan tutkittua tietoa ja näkemyksellisyyttä kriisien ratkaisemiseen. Uusia tutkijoita saadaan ainoastaan tutkimuksen arvostusta lisäämällä. Arvostusta osoitetaan konkreettisilla teoilla: lisäämällä tutkimusrahoitusta, allokoimalla työaikaa tutkimukselle ja poistamalla liiallinen byrokratia.
Ajattelen, että vahva tutkijayhteisö, tutkimuksen arvostus, varautumismielikuvitus ja kohtaamiset ovat lääke ja rokotus moderneihin tulevaisuuden kriiseihin. Tutkijat auttavat maailmaa muuttumaan paremmaksi.
Äyräpää symposiumia juhlistettiin kolmatta kertaa 20.4.2023 Helsingin Bio Rexissä. Symposiumi on järjestetty vuosittain yhteistyössä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kanssa.
Annamari Nihtilä, Apollonian pääsihteeri, ohjelmaryhmän puheenjohtaja
Blogiteksti on julkaistu myös Duodecimin verkkosivuilla.
