Kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus on vähentynyt huolestuttavasti Suomessa vuosikymmenen aikana, osoittaa tuore Lääketieteen tutkimusrahoitus 2022 -selvitys. Alan tutkimusmenot yliopistoissa pienenivät vuosina 2010–2020 viidenneksellä, 131 miljoonasta 105 miljoonaan euroon, vaikka kokonaisuudessaan lääketieteen tutkimusmenot pysyivät aiemmalla tasolla.
Valtio on ollut perinteisesti merkittävin kliinisen tutkimuksen rahoittaja. Vuonna 2010 valtion budjetti- ja VTR-rahoitukset yhdessä kattoivat 58 prosenttia yliopistojen kliinisen lääketieteen tutkimuksesta, mutta kymmenen vuotta myöhemmin niiden osuus oli enää 39 prosenttia. Samaan aikaan kun kliininen tutkimus on vähentynyt, lääketieteen perustutkimus on lähes kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana yliopistoissa.
Kliinisen tutkimuksen rahoituksen väheneminen huolestuttaa, sillä kliinisissä, potilaisiin kohdistuvissa tutkimuksissa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia hoito- ja diagnoosimenetelmiä sekä parannetaan terveydenhuollon toimintatapoja.
– Lääketiede menee koko ajan eteenpäin. Kliinisisä tutkimuksia tarvitaan, jotta saamme tulevaisuudessakin käyttöön uusia hoitoja, toteaa Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Klaus Elenius säätiön tiedotteessa.
Kilpailu ulkopuolisesta kliinisen tutkimuksen rahoituksesta, kuten säätiöiden ja Suomen Akatemian rahoituksesta, on kiristynyt. Kliinistä tutkimusta tehdään usein potilastyön ohella ja osa-aikaisesti, mutta rahoituksesta kilpaillaan kokopäiväisten, esimerkiksi perustutkimusta tekevien, tutkijoiden kanssa.
– Vaarana on, että kova kilpailu rahoituksesta johtaa siihen, että jatkossa yhä harvempi nuori lääkäri kiinnostuu kliinisen tutkimuksen tekemisestä. Tähän asiaan on pikaisesti puututtava ja lääkärien edellytyksiä tehdä kliinistä tutkimusta on parannettava, toteaa Klaus Elenius.
Hammaslääketieteessä ulkopuolisen rahoituksen saanti paitsi kliiniseen tutkimukseen myös perustutkimukseen voi olla haastavaa.
– Joudumme kilpailemaan esim. Suomen Akatemian hauissa vakavia – usein tappavia – tauteja tutkivien lääketieteen ryhmien kanssa. Hammaslääketieteen tutkijoiden menestyminen ulkopuolisen, valtion taholta tulevan, rahoituksen hankkimisessa on ollut vaatimatonta”, toteaa Suomen Hammaslääketieteen Säätiön puheenjohtaja Timo Närhi.
Säätiöt merkittäviä rahoittajia
Lääketieteen tutkimusrahoitus 2022 -selvitys osoittaa, että kotimaisten säätiöiden tutkimusrahoitus lähes kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Vuonna 2020 54 suurinta kotimaista apurahasäätiötä myönsi yli 97 miljoonaa euroa lääketieteen alan tutkimukseen, kun mukaan lasketaan myös tutkijoille henkilökohtaisesti myönnetyt apurahat. Lääketieteen säätiöiden myöntämä rahoitus on suurempi kuin Suomen Akatemia ja Business Finlandin myöntämä rahoitus yhteensä.
Timo Närhi muistuttaa, että puhtaasti hammaslääketieteellistä tutkimusta rahoittavia tahoja on vain muutamia, mikä korostaa Hammaslääkäriseura Apollonian ja Hammaslääketieteen Säätiön rahoituksen merkitystä alalle.
Kaiken kaikkiaan kliinistä tutkimusta ja sen tekemisen edellytyksiä kaivataan lisää. Säätiörahoitus ei riitä korvaamaan vajetta, joita valtion supistunut rahoitus voi aiheuttaa kliiniselle tutkimukselle.
Lue Suomen Lääketieteen Säätiön tiedote (30.9.2022): Kliinisen tutkimuksen tilanne on huolestuttava — rahoitus väheni viidenneksellä
