Fotobiomodulaatiohoito saattaa lyhentää merkittävästi ortodonttisen hoidon kestoa ja sen aiheuttamaa kipua ja epämukavuutta. Aihetta käsittelevät kliiniset tutkimukset kaipaavat kuitenkin yhtenäisiä standardeja, todetaan tuoreessa Lasers in Dental Science -lehdessä julkaistussa kommenttikirjoituksessa.
Fotobiomodulaatio (PBM, photobiomodulation) on kudokseen paikallisesti annettava, ei-invasiivinen hoitomuoto, joka perustuu infrapunavalon kykyyn läpäistä elävää kudosta. Sen on sekä eläinkokeissa että kliinisissä tutkimuksissa todettu vaikuttavan moniin erityyppisiin soluihin ja siten muun muassa edistävän luun remodellaatiota, stimuloivan uutta verisuonimuodostusta sekä nopeuttavan kudosten paranemista. PBM:stä onkin saatu lupaavia tuloksia lukuisten eri sairaus- ja kiputilojen hoidossa.
On näyttöä myös siitä, että PBM saattaa olla tehokas apu oikomishoidon perinteisiin haasteisiin: hampaiden liikkumisen hitaudesta johtuvaan hoidon pitkään kestoon sekä hoitotoimenpiteiden aiheuttamaan kipuun ja epämukavuuteen. Hampaan liikkumista säätelee luun resorption ja uudelleenmuodostumisen nopeus, ja oletetaan, että PBM nopeuttaa hampaiden siirtymistä nopeuttamalla luun uudistumisprosessia.
Kirjoittajan mukaan PBM:n tehosta ortodonttisen hoidon tukena on tällä hetkellä kuitenkin hankala tehdä päätelmiä, sillä aiheesta tehdyissä eläinkokeissa ja kliinisissä kokeissa ei ole noudatettu yhtenäistä linjaa käytettyjen valon aallonpituuksien, tehon tai muidenkaan parametrien osalta. Lisäksi esimerkiksi kokeissa, joissa on tutkittu PBM:n tehoa ortodonttisten kojeiden säätämisen aiheuttaman kivun tai epämukavuuden lievittämisessä, käytetyn voiman määrä on vaihdellut.
Kokeita varten tarvittaisiinkin näyttöön perustuvat standardit tai ohjeet. Koska PBM-hoidon tavoitteena ortodontiassa on stimuloida luusoluja, jotka sijaitsevat syvällä pehmytkudoksen alla, hoidossa kannattaa kirjoittajan mukaan käyttää aallonpituutta 750–1 000 nm. Nykynäkemyksen mukaan hoidon energiatiheys voi vaihdella välillä 0,5–12 J/cm3. PBM:n tehoksi suositellaan yli 100 mW. Myös hoidon ajoitus on tärkeä: PBM vaikuttaa kudokseen tehokkaimmin hoidon ja sen aiheuttaman biologisen vasteen alkuvaiheissa. Näin ollen PBM:ää tulisi ortodonttisen hoidon yhteydessä antaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kojeita on säädetty. Siinä vaiheessa, kun biologisen vasteen huippuvaihe on ohi, PBM:llä ei enää juurikaan ole vaikutusta. Lisäksi on todettu, että useilla PBM-hoitokerroilla saadaan enemmän vastetta kuin yhdellä. Erään teorian mukaan solut reagoivat valohoitoon aivan tietyssä kehitysvaiheessa, ja kun hoitokertoja on useita, käy todennäköisemmäksi, että yksittäinen solu altistuu infrapunavalolle juuri tuona herkkyyshetkenä.
– Kaikessa hammaslääketieteellisessä hoidossa kivuttomuus on merkittävä tavoite, ja erilaisten laser- ja fotobiomodulaatiosovellusten kehittymisen myötä monia hoitoja pystytään tekemään kivuttomasti tai ilman kipulääkitystä, toteaa HLL, M.Sc. Jaana Sippus.
– Fotobiomodulaation vaikutus kojeiden säätämisen jälkeisen kivun vähenemiseen on voitu tutkimuksissa todistaa, mutta kaikissa tutkimuksissa sillä ei ole saatu aikaan hampaiden liikkeen nopeutumista. Oikea säteilyannos on avainasia: liian pienellä annoksella ei ole vaikutusta, kun taas liian suuresta annoksesta on haittaa. Viimeaikaisissa tutkimusprojekteissa on testattu PBM-hoidon stimuloivaa vaikutusta luun uudelleenmuodostukseen, joka todennäköisesti vaikuttaa hampaiden liikkumiseen.
Sippus myös toteaa, että lisätutkimukset ovat tarpeen.
– Tavoitteena on löytää hoitoprotokolla, jonka avulla biostimulaatiohoidon vaikutusta luun uusiutumiseen ja hampaiden liikkeisiin voitaisiin hyödyntää päivittäisessä oikomishoitotyössä.
Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 1/2023
Lähde: Sedky Y. Photobiomodulation in orthodontics: unveiling the paradox. Lasers in Dental Science 2022; 6: 233–5.
Uutisen asiantuntijatarkastajana toimi HLL, M.Sc., väitöskirjatutkija Jaana Sippus Apollonian Laserhammaslääketieteen jaostosta.
