Eliniänodote pitenee teollisuusmaissa jatkuvasti, ja yli 85-vuotiaat ovat Suomessa nopeimmin kasvava ikäryhmä. Lisäksi ikääntyneillä on suussaan yhä enemmän omia hampaita.
Suomessa pyritään siihen, että ikäihmiset asuisivat kotona niin pitkään kuin mahdollista, ja kotihoitajat huolehtivat heidän hyvinvoinnistaan. Kotihoitajilla tulisikin olla ajantasainen tietämys myös ikääntyneiden suunhoidosta.
Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotihoitajien tietämystä, uskomuksia ja näkemyksiä ikääntyneiden suunterveydestä sekä kartoittaa, millaisia haasteita kotihoitajat kohtaavat ikääntyneiden suunhoidossa. Lisäksi väitöstyössä pilotoitiin kotihoitajille tarkoitettu kyselylomake.
Väitöstyön ensimmäinen osatutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka tehtiin Peruspalvelukuntayhtymä (PPKY) Kallion kotihoitajille (n = 106). Kyselyn avulla kartoitettiin hoitajien uskomuksia, tietämystä ja käsityksiä ikääntyneiden suunhoidosta. Toinen osatutkimus oli laadullinen haastattelututkimus, johon osallistui kymmenen PPKY Kallion kotihoitajaa. Haastattelujen aihepiirit valittiin ensimmäisen osatutkimuksen pohjalta nousseista kysymyksistä, ja niissä käsiteltiin ikääntyneiden suunhoitoa, kotihoitajien ikääntyneille tekemiä suunhoitotoimenpiteitä sekä hoitajien saamaa suunhoidon koulutusta. Kolmas osatutkimus toteutettiin Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alueella. Siinä kotihoitajille (n = 18) annettiin koulutusta suunhoidosta, ja lisäksi pilotoitiin kotihoitajille räätälöity kyselylomake. Kyselylomakkeen avulla arvioitiin hoitajien minäpystyvyyttä ja tietämystä sekä heidän kokemiaan haasteita liittyen ikääntyneiden suunhoitoon. Hoitajat täyttivät kaavakkeen ennen koulutusta ja uudestaan sen jälkeen.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa ilmeni, että kotihoitajilla on melko hyvä tietämys suunterveyden vaikutuksesta yleisterveyteen, mutta heidän minäpystyvyytensä ikääntyneiden suunhoidon käytännön toteutuksessa on puutteellista. Toisessa osatutkimuksessa selvisi, että hoitajat tarvitsivat suunterveyteen ja suunhoitoon liittyvää koulutusta ja että he toivoivat työpaikalla toteutettavaa interaktiivista koulutusta. Kolmannessa osatyössä todettiin suunhoidon koulutuksen parantavan kotihoitajien tietämystä ja minäpystyvyyttä sekä pienentävän ikääntyneiden suunhoitoon liittyviä haasteita. Tutkimuksessa kehitetyn kyselylomakkeen todettiin mittaavan hyvin edellä mainittuja asioita.
Kotihoitajat tarvitsevat työssään tukea ja kannustusta, ja he toivovat ikääntyneiden suunhoitoon liittyvää käytännön koulutusta, johon on yhdistetty teoreettisen tietämyksen lisääminen. Tällainen koulutus vaikuttaakin toimivalta keinolta parantaa hoitajien valmiuksia huolehtia ikääntyneiden suunterveydestä.
Väitöstutkimus toteutettiin Oulun yliopistossa.
Oral health care views among Finnish geriatric home care nurses: knowledge, beliefs, perceptions and challenges
Taru Aro
HLL (väit.)
VASTAVÄITTÄJÄ
Heikki Murtomaa,
professori emeritus
Helsingin yliopisto
KUSTOS
Anna-Maija Syrjälä, dosentti
Oulun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Päivi Mäntylä, professori
Itä-Suomen yliopisto
Kirsi Valkeapää, dosentti
Turun yliopisto
OHJAAJAT
Anna-Maija Syrjälä, dosentti
Oulun yliopisto
Marja-Liisa Laitala, professori
Oulun yliopisto
Verkkojulkaisun osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-3447-2
