Merkittävä osa lapsista ja nuorista on kokenut joskus tulleensa pakotetuksi tai painostetuksi hammashoitotoimenpiteeseen. Nämä lapset ja nuoret kokevat hammashoitopelkoa ja -ahdistusta huomattavasti enemmän ja luottavat hammaslääkäreihin huomattavasti vähemmän kuin muut.
Norjassa Hordalandin kunnassa vuonna 2019 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa, kuinka yleistä on, että lapsi tai nuori kokee tulleensa pakotetuksi tai painostetuksi hammashoitotoimenpiteeseen yleishammaslääkärin vastaanotolla. Tutkimuksessa myös arvioitiin, onko pakottamista tai painostusta kokeneiden ja muiden vastaajien välillä eroja hammashoitopelon ja -ahdistuneisuuden (Dental Fear and Anxiety, DFA) määrässä, suunsisäisen injektiopuudutuksen pelossa ja luottamuksessa hammaslääkäreihin.
Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti vuonna 2019, ja kutsu siihen lähetettiin kunnan hammashoidon ajanvarausjärjestelmän kautta tekstiviestinä. Kutsu lähetettiin kunnassa asuville 17-vuotiaille (n = 6 327) heidän omiin puhelimiinsa ja 9-vuotiaille (n = 6 686) vanhempien puhelimiin.
Pakkokeinoihin liittyvä kysely sisälsi 7 monivalintakysymystä, jotka oli kehitetty yhteistyössä psykologien ja lasten hammashoidon erikoishammaslääkärien kanssa. DFA:n mittaamiseksi käytettiin psykometrista Children’s Fear Survey Schedule -Dental Subscale (CFFS-DS) -kyselyä. Injektiopelkoa selvitettiin Intra-Oral Injection Fear Scale (IOIF) -mittarilla ja luottamusta hammaslääkäreihin Getz’s Dental Beliefs Survey DBS -kyselyllä.
Vastausprosentti oli kysymyksestä riippuen 43,5–59,9, ja vastaajien sukupuolijakauma oli melko tasainen.
Fyysistä pakottamista toimenpiteeseen ilmoitti yleishammaslääkärin vastaanotolla kokeneensa 3,6 % ja psykologista painostamista 5,1 % vastaajista.
Pakottamista oli 17-vuotiaista kokenut 2,9 % ja 9-vuotiaista 4,2 %. Psykologista painostusta taas raportoivat enemmän 17- kuin 9-vuotiaat. Pakottamista kokeneista 43,6 % ilmoitti pakottamista tapahtuneen useammin kuin kerran, ja 29 % raportoi tulleensa pakotetuiksi lääkkeellisesti sedatoituna. Molemmissa ikäryhmissä pakottaminen oli tapahtunut yleisimmin ikävuosina 5–9.
Pakon tai painostuksen kohteeksi joutuneet lapset ja nuoret kokivat merkitsevästi muita enemmän hammashoitopelkoa ja -ahdistusta ja heillä esiintyi enemmän suunsisäisen injektiopuudutuksen pelkoa kuin muilla. Myös heidän luottamuksensa hammaslääkäreihin oli kaikilta osin heikompaa kuin muilla.
Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa ei voitu selvittää, olivatko painostaminen tai pakottaminen hammashoitoon johtaneet pelkoon ja luottamuspulaan, vai toisinpäin. Hankaluutena myös on, että kokemus pakottamisesta tai painostuksesta syntyy herkemmin niille, jotka pelkäävät jo valmiiksi. Tutkijat kuitenkin olettavat aiemman tutkimusnäytön perusteella, että monilla vastaajilla pakko tai painostus ovat johtaneet pelon syntymiseen tai pahenemiseen. Heidän mukaansa jatkossa olisikin tärkeää selvittää, millainen merkitys pakon tai painostuksen kokemuksella on potilaiden hammashoitopelon synnyssä ja epäluottamuksessa hammaslääkäreihin.
– Lapsipotilaan hammashoidon suunnittelu ja toteutus vaativat ammattitaitoa ja usein myös erityisosaamista, toteaa lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Anna Pelkonen.
– Liian kuormittavat tai jopa traumaattiset hammashoitokokemukset voivat aiheuttaa lapsipotilaille pysyviä pelkoja, ja niiden korjaaminen myöhemmällä iällä on haasteellista.
Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 3/2023
Lähde: Aarvik RS, Svendsen EJ, Agdal ML. Held still or pressured to receive dental treatment: self-reported histories of children and adolescents treated by non-specialist dentists in Hordaland, Norway. Eur Arch Paediatr Dent 2022. Julkaistu verkossa 28.7.2022. doi: 10.1007/s40368-022-00724-8.
Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut lasten hammashoidon EHL, yliopisto-opettaja Anna Pelkonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Oulun yliopistosta. Uutisvinkin antoi Apollonian lasten hammashoidon jaosto.
