Suomalaistutkimus vahvisti hammaspoistojen ja ikääntymisen kulkevan käsikkäin: mitä korkeampi ikä, sitä suuremmalle osalle potilaista tehdään poistoja ja sitä useampia hampaita poistetaan. Kariesvauriot aiheuttavat eniten hampaiden poistotarvetta yli 60-vuotiailla. Apikaaliparodontiitin osuus poistosyynä kasvoi selkeästi seuranta-aikana.

Laajassa rekisteritutkimuksessa selvitettiin iäkkäiden potilaiden hammaspoistojen määriä ja syitä sekä näissä tapahtuneita muutoksia vuosina 2007–2015. Hammaslääkärin arvioima poiston syy sisältyi toimenpidekoodiin. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat (n = 216 059) Helsingin kaupungin julkisessa suunterveydenhuollossa 2007–2015 hoidetut potilaat. Potilaat jaettiin ryhmiin viiden ikävuoden välein.

Iäkkäiden potilaiden ja hammaspoistopotilaiden määrät lähes tuplaantuivat seurantajakson aikana, mutta poistopotilaiden osuus pysyi sunnilleen samana. Poistettavien hampaiden määrä per poistopotilas laski seuranta-aikana. Tutkituille oli tehty keskimäärin 0,4 hammaspoistoa. Tutkituilla, joilta oli poistettu hammas, poistoja oli keskimäärin 1,7/potilas.
Potilaat, joilta poistetiin hampaita (n = 48 623), kuuluivat yleensä vanhimpiin ikäryhmiin. Yli 90-vuotiaiden ryhmästä yli neljännekselle oli tehty hammaspoisto. Nuorimmassa 60–65-vuotiaiden ryhmässä poistoja oli tehty hieman yli viidennekselle.

Yleisimmät syyt hammaspoistoihin (n = 82 677) olivat karies (29,5 %), apikaaliparodontiitti (19,4 %), hampaan tai juuren osat (19,4 %) ja parodontiitti (18,0 %). Kautta seuranta-ajan hampaan tai juuren osat olivat yleisin syy poistoon iäkkäimpien ryhmissä. Hampaan tai juuren osan poistojen osuus alkoi kasvaa 70-vuotiaista ylöspäin. Koko tutkimusryhmässä apikaaliparodontiitin osuus poistosyynä kasvoi merkitsevästi yhdeksän vuoden aikana. Vuonna 2007 toiseksi yleisin poistosyy karieksen jälkeen oli hampaan tai juuren osan poisto, kun taas 2015 apikaaliparodontiitti oli noussut kakkossijalle. HLT, EHL Kaija Hiltusen mukaan takana voi olla monia syitä:

– Hampaan juurihoito huolellisesti ja laadukkaasti toteutettuna vaatii runsasta resurssointia. On mahdollista, että hampaan poisto on nopea ja varma tapa hoitaa tulehdus. On myös mahdollista, ettei hampaalla ole enää vastapurijaa tai se muuten on jo tullut tiensä päähän, jolloin hampaan poistaminen on perusteltua. Pelkästään potilaan iästä johtuvat poistot eivät ole eettisesti tai moraalisesti hyväksyttävää hammashoitoa.

Ilman säännöllistä suun terveydenhoitoa suun kunto voi heikentyä hyvinkin nopeasti vanhoilla monilääkityillä ihmisillä. Ikäihmisten suunterveyden kannalta poistokuntoiset hampaat voivat aiheuttaa laajan tulehdusriskin. Tutkijoiden mukaan rekisteritutkimuksen antama tieto hammaspoistojen syistä ja suunterveyden trendeistä antaa työkaluja suugeriatrisen hoidon suunnitteluun ja päätöksentekoon vastaanotoilla.

– Suomalainen väestö ikääntyy, ja se asettaa väistämättä myös julkisen sektorin lisääntyvän työkuorman alle. Myös suun terveydenhoito pitää toteuttaa siten, ettei tavoitella nopeita voittoja vaan kestävää yksilöllisesti toteutettua elinikäistä suunterveyttä.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 12/2023

Lähde: Hiltunen K, Vehkalahti MM. Why and when older people lose their teeth: A study of public healthcare patients aged 60 years and over in 2007–2015. Gerodontology 2022. doi: 10.1111/ger.12657. Julkaistu verkossa 23.9.2022.