Jos potilas on kaatunut ja oikomiskoje hajonnut, päivystysvastaanotolla itse oikomiskoje on kakkossijalla. Ensisijaista on kivun poistaminen. Lisäksi ensiapuhoidon tavoitteena on varmistaa, ettei suussa ole kojeista irronneita osia, irrottaa traumahammas kojeistuksesta ja neuvoa potilas ottamaan yhteyttä oikojaan. Pyrkimyksenä on myös ennaltaehkäistä myöhempiä komplikaatioita, joita tapaturma yhdessä oikomiskojeen kanssa voi edesauttaa.

– Tärkeää olisi, että ensiapukäynnillä perushammaslääkäri osaisi antaa välittömän ensiavun oikomiskojeille ja oikojat puolestaan vaurioituneille hampaille ja pehmytkudoksille, korostaa ortodontian erikoihammaslääkäri Anne-Maria Aulu.

Oikomiskojeiden korjaamisessa Aulu toivoo oman tietotaidon pohtimista. Jos suun kudokset ovat kunnossa ja päivystysvastaanotolla on aikaa ja taitoa, voi esimerkiksi renkaan, kaarilangan tai retentiokaaren kiinnittää takaisin. Flow-muovia voi käyttää osien sitomisessa tai peittämään teräviä kohtia.

– Yleissääntönä voi kuitenkin sanoa, että irronnut kaarilanka tai jousi kannattaa katkaista tai poistaa suusta, jos ei varmasti tiedä, miten sitä korjaisi. Irronneet braketit voi ottaa pois tai sitoa tiukkaan kiinni. Retentiolankaa ei saisi painaa hampaita vasten sitä kiinnittäessä, vaan sen tulisi asettua passiivisesti paikoilleen.

Rengas suussa voi liittyä ekstraoraalivetoon. Jos irronnut rengas sementoidaan takaisin päivystyksessä, tulee varmistaa mahdollisen irtokojeen istuvuus uudelleen sementoituun renkaaseen.

– Potilailla on harvemmin mukanaan ekstraoraalikojeita päivystysvastaanotolla, eivätkä he muista kertoa kojeista. Näistä olisikin tärkeää kysyä varsinkin kasvuikäiseltä lapselta.

Jos oikomiskojeita, kuten quadheliksiä, säädetään suussa paikoillaan, on hyvä muistaa, että taivutus voi aktivoida kojeen työntämään hampaita johonkin suuntaan.

– Jos ei tiedä, miten kojetta voi turvallisesti taivuttaa suussa, on parempi ottaa koje pois.

Ensiapukäynnillä mahdollisesti irrotettu oikomiskoje on hyvä antaa potilaalle mukaan ja ohjata potilas hakeutumaan jatkohoitoon oikojalle. Irtokojeet eivät yleensä vaadi päivystyshoitoa, vaan potilaan voi ohjata oikojalle seuraavana arkipäivänä. Mahdolliset terävät reunat voi hioa päivystyksessä.

Ehkäise komplikaatioita

Yleisin komplikaatio traumahampaan oikomishoidossa on ulkoinen juuri­resorptio. Oikomishoito voi edesauttaa myös muita trauman myöhäiskomplikaatioita. Tutkimusten mukaan traumahampaat, joita oiotaan, nekrotisoituvat selvästi useammin kuin traumahampaat, joita ei oiota, tai oiottavat hampaat ilman traumaa. Aiempi trauma lisää myös juuriresorption riskiä oikomishoidon aikana etenkin vakavammissa traumoissa.

Yleisesti traumahammas tulee vapauttaa oikomiskojeesta ensiaputilanteessa niin, ettei siihen kohdistu aktiivista voimaa. Näin traumahammas saa mahdollisuuden toipua.

– Oikomishoito on kuin uusi trauma jo traumatisoituneelle hampaalle.

Aktiiviset irto- ja kiinteät kojeet tulee laittaa hampaiden vaurioituessa tauolle, kunnes oikomishoidon jatkoa voidaan arvioida ja suunnitella oikojan kanssa. Passiivisen retentiokalvon tai -levyn, joka ei työnnä traumahammasta, käyttöä voidaan jatkaa.

Oikomishoidon jatkoa voidaan suunnitella traumahampaan toipumisen jälkeen.

– Mitä vakavampi vamma on, sitä pidempi toipumisaika. Joskus oikomishoitoa ei enää aloiteta uudelleen, mutta arvio tehdään potilaskohtaisesti.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 11/0222

Lähde: HLT, EHL Anne-Maria Aulun luento Potilas kaatui ja oikomiskoje hajosi – mitä teen? Mainio Startti 9.9.2022.