Suuren kariesriskin omaavien aikuisten hampaiden käsittely ammattimaisesti fluoridivalmisteella vähintään kahdesti vuodessa vähentää selvästi uusien paikkojen ja hampaanpoistojen tarvetta, todetaan amerikkalaistutkimuksessa.

Yhdysvaltojen Department of Veteran Affairs (VA) -viraston kattavaan potilastietokantaan perustuvassa, retrospektiivisessä pitkittäistutkimuksessa selvitettiin, minkä tyyppiset paikalliset fluoridivalmisteet, millaisina yhdistelminä ja millaisella teholla käytettyinä estävät tehokkaimmin primäärisiin kariesvaurioihin liittyvää
korjaavan hoidon tarvetta sekä hampaanpoistoja aikuisilla, joilla on suuri karies­riski.

Tutkimusdata koostui VA:n lääketieteellisistä ja hammaslääketieteellisistä potilastiedoista sekä lääkemääräyksistä. Tutkimukseen otettiin mukaan korkean kariesriskin potilaat, jotka täyttivät tietyt kriteerit: heille oli tehty 365-päiväisen indeksijakson aikana vähintään kaksi karieksesta johtuvaa restauraatiota mutta sitä edellisen vuoden aikana ei yhtään; edeltävänä vuonna henkilöllä ei saanut myöskään olla fluoridihoitoja. Indeksivuodelta rekisteröitiin tiedot kaikista annetuista fluoridihoidoista, ja niitä verrattiin seuraavan vuoden (tarkastelujakso) korjaaviin hoitoihin.

Tutkimuksen koko otos oli 68 757 veteraania, joiden keski-ikä oli 59 v. Tutkittavilla oli paljon komorbiditeetteja (3,7 ± 2,4 fyysisiä ja 1,3 ± 1,2 mielenterveydellisiä diagnooseja). Heillä oli keskimäärin 10,8 reseptilääkitystä, ja indeksivuoden aikana heille tehtiin keskimäärin 3,9:ään hampaaseen korjaavaa hoitoa karieksen takia.

Fluoridihoidoissa käytettiin sekä ammattimaista että kotikäyttöön reseptillä määrättävää valmistetta. Ammattimaisessa hoidossa käytettiin 5-prosenttista NaF-lakkaa (22 600 ppm fluoria), 2-prosenttista NaF-geeliä (9 050 ppm) tai -huuhtelua sekä 1,23-prosenttista APF-geeliä (12 300 ppm). Omahoitovalmisteena käytettiin 1,1-prosenttista NaF-tahnaa/-geeliä (5 000 ppm).

Valtaosalla veteraaneista ammattimainen fluoridi-interventio sisälsi yhden tai useamman fluoridilakkakäsittelyn (n = 17 030) tai -geelikäsittelyn/-huuhtelun (n = 14 813). 14 346 veteraania ei saanut mitään fluoridihoitoa. Pieni osa (n = 6 328) sai vain NaF-hammastahnareseptin, ja loput (n = 12 449) saivat sekä reseptin että yhden tai useamman ammattimaisen fluoridihoidon.

Tutkimuksen logistisissa monimuuttujamalleissa laskettiin todennäköisyys sille, että tutkittava sai kariekseen liittyvää korjaavaa hoitoa indeksivuoden jälkeisenä tarkasteluvuonna. Malleissa huomioitiin muun muassa ikä, sukupuoli, etninen tausta, sairaustaakka, mahdollinen osallistuminen profylaktiselle käynnille sekä kariekseen liittyvien restauraatioiden määrä indeksivuonna. Mallien perusteella veteraaneilla, joille tehtiin vähintään yksi ammattimainen käsittely fluoridivalmisteella, oli keskimäärin 29 % pienempi todennäköisyys saada kariekseen liittyvää hoitoa tarkasteluvuonna (geeli/-huuhtelu aOR 0,72; lakka aOR 0,71) kuin muilla. Tutkimuksessa havaittiin myös annos-vastesuhde: kaksi tai useampia lakkakäsittelyjä verrattuna nollaan käsittelyyn (aOR 0,73) ja kaksi tai useampia geelikäsittelyjä/-huuhteluja verrattuna nollaan (aOR 0,71) olivat tehokkaampia kuin yksi käsittely verrattuna nollaan. Sen sijaan pelkän runsasfluoridisen omahoitovalmisteen käytöllä ei yllättäen näyttänyt olevan vaikutusta kariesriskiin.

Kirjoittajien mukaan runsasfluorisen hammastahnan näennäinen tehottomuus poikkeaa aikaisemmista havainnoista. Saattaa olla, ettei tahnaa käytetty riittävästi: peräti 69 %:lle hammastahnareseptin saaneista veteraaneista oli kirjoitettu indeksivuonna korkeintaan 2 reseptiä, mikä jää alle suositellun määrän (3–4 reseptiä/vuosi).

– Myös veteraanien hakeutuminen hoitoon vaikutti tuloksiin: jos ei tullut profylaksiakäynneille, ei saanut myöskään fluoridihoitoa tai -reseptiä, toteaa professori Leo Tjäderhane.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 6/22

Lähde: Jurasic MM, Gibson G, Orner MB, Wehler CJ, Jones JA, Cabral HJ. Topical Fluoride Effectiveness in High Caries Risk Adults. J Dent Res 2022. Julkaistu verkossa 9.3.2022. doi: 10.1177/00220345221081524

Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut professori Leo Tjäderhane Helsingin ja Oulun yliopistoista.