Hampaiden paikkaaminen ja muu korjaava hoito vievät suurimman osan hammaslääkärin kliinisestä työajasta. Korjaavan hoidon materiaaleihin ja tekniikoihin liittyviä haasteita voidaan mahdollisesti ratkaista tulevaisuudessa hyödyntämällä 3D-tulostustekniikkaa.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin hammaslääkärien näkemyksiä nykyisistä paikkaustekniikoista sekä CAD/CAM-tekniikoista ja niiden käytöstä. Toisena tavoitteena oli arvioida digitaalisten jäljennösten tarkkuutta ja etuja verrattuna perinteisiin jäljennöksiin. Lisäksi tarkasteltiin suoralla 3D-tulostuksella valmistettujen sekä 3D-tulostettujen muottien avulla valmistettujen pienten hammasrestauraatioiden tarkkuutta, jota verrattiin vastaaviin jyrsittyihin restauraatioihin.

Suomalaisten hammaslääkärien näkemyksiä suoran paikkaustekniikan haasteista ja 3D-tulostukseen perustuvasta paikkauskonseptista sekä vastaanotolla käytettävän CAD/CAM-jyrsintätekniikan ja 3D-tulostuksen käytön yleisyyttä selvitettiin kyselytutkimuksella (n = 760). Hampaiston digitaalisten jäljennösten etuja ja tarkkuutta verrattuna tavanomaisiin jäljennöksiin kartoitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Suoralla 3D-tulostuksella valmistettujen ja 3D-tulostettujen muottien avulla valmistettujen yksittäisten restauraatioiden tarkkuutta arvioitiin ja verrattiin vastaaviin jyrsittyihin restauraatioihin käyttämällä mikro-CT-kuvausta ja jäljennöstekniikkaa.

Kyselyn perusteella huono selviytymisprosentti ja kosteusherkkyys olivat suoralla tekniikalla tehtyjen paikkojen suurimmat haasteet. Vastaajista 35,7 % ilmoitti käyttävänsä vastaanotolla jyrsintätekniikkaa, ja 78,6 % harkitsi käyttävänsä tulevaisuudessa 3D-tulostusta usean pinnan täytteiden valmistuksessa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella kruunujen ja lyhyiden proteettisten siltojen valmistuksessa käytettävien digitaalisten jäljennösten tarkkuus on samalla tasolla kuin tavanomaisten jäljennösten. Suoralla 3D-tulostustekniikalla valmistettujen restauraatioiden sisäinen istuvuus oli 40–60 % parempi ja muottien avulla 3D-tulostustekniikalla valmistettujen restauraatioiden 6–51 % parempi kuin vastaavissa jyrsityissä restauraatioissa.

Voidaankin todeta, että uudet korjaavan hoidon sovellukset kiinnostavat suomalaisia hammaslääkäreitä. Digitaaliset jäljennökset ovat kliinisesti varteenotettava vaihtoehto tavanomaisille jäljennöksille valmistettaessa kruunuja ja lyhyitä proteettisia siltoja. 3D-tulostustekniikan tarkkuus vaikuttaa yksittäisissä hammasrestauraatioissa olevan hyväksyttävällä tasolla verrattuna jyrsintätekniikalla saavutettuun tarkkuuteen. Jatkotutkimuksia kuitenkin tarvitaan selvittämään 3D-tulostustekniikalla valmistettujen restauraatioiden kestävyyttä ja kustannustehokkuutta. Lisäksi tarvitaan teknistä laitteistokehitystä.

Väitökseen johtaneet tutkimukset tehtiin Itä-Suomen yliopistossa.