Käypä hoito -työ on yksi merkittävimmistä ja vaikuttavimmista Apollonian toimintamuodoista. Tutkimustiedon läpikäynti työryhmissä ja tiedon kiteytys kaikkien hammaslääkäreiden työn tueksi toteuttaa hyvin Matti Äyräpään ajatusta tiedon jakamisesta kollegoille.
Apollonia allekirjoitti Käypä hoito -yhteistyösopimuksen Lääkäriseura Duodecimin kanssa vuonna 2000. Ensimmäisen hammaslääketieteellisen suosituksen julkaisemisesta on nyt 20 vuotta. Hammaslääketieteellisiä suosituksia on kertynyt kymmenen ja alan osaamista on mukana myös lääketieteellisissä suosituksissa.
Käypää hoitoa syntyy yhteistyöllä
Professori Stina Syrjänen oli kokoavana kirjoittajana ja työryhmän puheenjohtaja, professori Maria Malmströmin aisaparina, kun ensimmäisen suosituksen aiheeksi valikoitui suusyöpä. Aihe oli monen asian summa ja osoittautui tärkeäksi Käypä hoito -yhteistyön aloitukseksi: aihe kosketti sekä hammaslääkäreitä että lääkäreitä. Alussa hammaslääkärien roolia suusyöpä-suosituksen kirjoittajina jopa kummasteltiin. Eiväthän hammaslääkärit hoida näitä potilaita -ajattelu kääntyi kuitenkin vähitellen, kun ennaltaehkäisyn rooli ja suusyövän varhaisen toteamisen merkitys nousivat keskiöön.
– Suositustyö toi esille, mitä tietotaitoa ja osaamista hammaslääkäreillä ja koko suun terveydenhuollon osaajilla oli, ja korosti tarvetta tiiviiseen yhteistyöhön lääkärikollegoiden kanssa. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostui. Suositus osoittautui vaikuttavaksi ja on varhentanut suusyövän diagnostiikkaa, toteaa Syrjänen.
Punaisena lankana Syrjäselle on ollut sekä tutkijana että Apollonian asiantuntijana yhteistyö ja konsultointi yli rajojen. Käypä hoito- työssä monialainen yhteistyö on aina ollut keskeisessä roolissa.
Kimmoke suositulle kurssille
Suusyöpä-työryhmä panosti tiedon jalkauttamiseen ja kiersi levittämässä tietoa suun limakalvosairauksista ympäri Suomea. Aihe osui ajallisestikin hyvään saumaan, kun kiinnostus kääntyi laajemmin kohti suunterveyden ja kokonaisterveyden yhtymäkohtia.
Ensimmäisestä Käypä hoito -suosituksesta sai myös alkusysäyksen yhä yksi Apollonian suosituimmista sarjakursseista: Hammaslääkäristä suulääkäriksi -kurssi. Syrjänen ja Malmström käyttivät laajoja verkostojaan ja kokosivat koulutuspaketin, joka lähestyi suun sairauksia kokonaisvaltaisesti.
– Tätä ei olisi tullut ilman Suusyöpä-suositusta. Muistan, kun Maria Malmström soitti ja kertoi, että kurssille oli ilmoittautunut 270 osallistujaa. Olin itse odottanut muutamaa kymmentä, muistelee Syrjänen.
Tietoa kliinikoiden tueksi
Syrjänen muistuttaa, että ensimmäisen suosituksen teko oli iso oppimisprosessi kaikille tekijöille. Suusyöpä-suositus paalutti tukevan jalansijan hammaslääketieteellisille suosituksille osana Duodecimin Käypä hoito -työtä. Tänä päivänä Apollonialla on edustaja Käypä hoito -toimituksen toimintaa ohjaavassa verkostovaliokunnassa ja toimituksessa osa-aikainen Käypä hoito -toimittaja Marja Pöllänen.
Valtavalla tahdilla kertyvä uusi tutkimustieto on tehnyt säännöllisistä päivityksistä keskeisen osan suositustyötä. Suositukset perustuvat tutkimusnäyttöön, mutta aina kaikista tärkeistäkään aiheista ei löydy vahvaa tutkimusnäyttöä. Jokaiseen suositukseen tiivistyy kuitenkin paljon asiantuntijuutta. Suositukset tukevat hoitopäätöksiä, mutta kliinikon itsenäinen harkinta näytön vahvuudesta ja sovellettavuudesta sekä hoitopäätöksen tekeminen yhdessä potilaan kanssa ovat osa jokaisen kliinikon ammattitaitoa.
– Näen suositukset jatkuvasti muuttuvassa maailmassa entistä tärkeämpinä päätöksenteon välineinä. Niitä myös kehitetään jatkuvasti: potilasnäkökulman huomioiminen suosituksissa on jo tullut työskentelyyn mukaan ja meneillään on myös Proshade-hanke, joka tuo taloudellista tietoa mukaan suosituksiin, tiivistää Pöllänen.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 2/2022
Apollonia 130 vuotta -juttusarja kurkistaa seuran toimintaan seitsemän jutun kautta.
