Parodontiitti ja ientulehdus ovat yhteydessä paitsi moniin somaattisiin sairauksiin, myös mielenterveysongelmiin, todetaan laajassa perusterveydenhuollon potilastietoihin perustuvassa brittitutkimuksessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa yhteys parodontaalisairauksien – parodontiitin mutta myös ientulehduksen – ja tiettyjen kroonisten systeemisairauksien välillä. Näitä olivat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, kardiometaboliset sairaudet, autoimmuunisairaudet sekä mielenterveys­ongelmat. Tutkimusaineisto koostui
64 379:stä yleishammaslääkärin aikuispotilaasta, joilla oli diagnosoitu joko gingiviitti tai parodontiitti (altistuneiden ryhmä) aikavälillä 1.1.1995–1.1.2019. Näille potilaille valittiin rekisteristä yhteensä 251 161 verrokkia, joilla ei ollut parodontaalisairautta (ei-altistuneiden ryhmä) ja jotka oli kaltaistettu mm. iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman ja potilastietojen ajankohdan osalta. Monimuuttujamalleissa huomioitiin sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, painoindeksi, tupakointi, sosio­ekonominen asema sekä etnisyys.

Keskimäärin potilaat olivat kohortissa aloittaessaan 45-vuotiaita. Lähtötilanteessa altistuneilla oli ei-altistuneisiin verrattuna tilastollisesti vajaa puolitoista kertaa todennäköisemmin kardiovaskulaarisairaus (ristitulosuhde 1,43) ja hieman todennäköisemmin kardiometabolinen sairaus (OR 1,16) tai autoimmuunisairaus (OR 1,33). Lisäksi altistuneilla oli lähes kaksi kertaa todennäköisemmin diagnosoitu mielenterveysongelma (OR 1,79).

Seuranta-ajan mediaani oli 3,4 vuotta, ja sairastumisriskiä koskeviin analyyseihin otettiin mukaan potilaat, joilla ei ollut tarkasteltua sairautta tutkimuksen alussa. Altistuneen ryhmän jäsenet saivat diagnoosin todennäköisemmin kuin ei-altistuneet: sydän- ja verisuonitautien osalta riskiluku oli 1,18, kardiometabolisten sairauksien 1,07, autoimmuunisairauksien 1,33 ja mielenterveysongelmien 1,37.

Kardiovaskulaarisairauksien ja kakkostyypin diabeteksen yhteydestä parodontiittiin on jo paljon näyttöä. Sen sijaan ei ole paljon tutkimuksia siitä, yhdistyvätkö parodontaalisairaudet lisääntyneeseen riskiin sairastua diabetekseen. Tässä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että parodontaalisairauksiin liittyy kohonnut riski sairastua sekä tyypin 1 (HR 1,80) että tyypin 2 diabetekseen (HR 1,26).

Altistuneilla oli paitsi kohonnut mielenterveysongelmien esiintyvyys, myös suurempi riski sairastua mielenterveydelliseen häiriöön seuranta-aikana (OR 1,37). Riski ei liittynyt vakaviin psyykkisiin sairauksiin vaan erityisesti ahdistuneisuuteen ja masennukseen. Tämä havainto kertoo kirjoittajien mukaan siitä, että parodontaalisairauksilla voi olla psykososiaalista merkitystä, jota ei juuri ole selvitetty. Tutkimuksia, jotka arvioisivat parodontaalisairauksien vaikutusta mielenterveyteen, on hyvin niukasti, ja saatavilla oleva kirjallisuus keskittyy depressioon ja ahdistuneisuuteen parodontiitin riskitekijöinä.

Tutkimuksessa ei käytetty validoitua parodontaalisairauskoodistoa eikä siinä voitu huomioida parodontaalisairauden vaikeusastetta. Näin ollen mukana voi olla tuloksia sekoittavia väärinluokituksia. Todennäköisesti tässä aineistossa ientulehdus ja parodontiitti ovat kuitenkin pikemminkin ali- kuin ylidiagnosoituja. Monimuuttuja-­analyyseihin taas ei ollut saatavissa kaikkia tärkeitä tutkittuihin sairauksiin liittyviä riskitekijöitä, jolloin riskiestimaatit saattavat olla liian suuria.

– Tulokset perustuvat suureen aineistoon, ja assosiaatioita on analysoitu monipuolisesti, mutta taustatietojen puuttuminen sekä diagnoosien epävarmuus vaikeuttavat johtopäätösten tekemistä, toteaa dosentti Pirkko Pussinen.

– Joka tapauksessa tutkimus osoittaa, että parodontaalisairaudet kasaantuvat samaan väestönosaan kuin tutkitut systeemisairaudet.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 3/2022

Lähde: Zemedikun DT, Chandan JS, Raindi D, Rajgor AD, Gokhale KM, Thomas T. ym. Burden of chronic diseases associated with periodontal diseases: a retrospective cohort study using UK primary care data. BMJ Open. Julkaistu verkossa 19.12.2021. doi: 10.1136/bmjopen-2020-048296

Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut dosentti Pirkko Pussinen Helsingin yliopistosta.