Purentaelimistön kipujen ja toimintahäiriöiden (engl. temporomandibular disorders, TMD) esiintyvyys on suurin noin 25–50-vuotiailla. Tämän väitöstutkimuksen aineisto koostui 19–35-vuotiaista korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista, joille tehtiin TMD-oireiden ja hampaiden narskuttelun yleisyyttä sekä näiden keskinäistä yhteyttä kartoittava kysely. Lisäksi kyselyn avulla selvitettiin taustatekijöiden, kuten muiden kipujen, laaja-alaisen kivun ja psyykkisen kuormittuneisuuden, yhteyttä TMD-oireisiin ja   hampaiden narskutteluun.

Väitöstutkimukseen kuului myös kliininen osatyö, jonka tavoitteena oli selvittää sovelletun rentoutuksen vaikuttavuutta TMD-kivun hoidossa. Aineisto koostui 92:sta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön TMD-potilaasta, jotka jaettiin satunnaistetusti stabilisaatiokiskoryhmään ja sovelletun rentoutuksen ryhmään. Stabilisaatiokisko on yleinen TMD:n hoidossa käytetty menetelmä ja siksi hyvä vertailukohde menetelmälle, josta ei ole aiempaa tieteellistä näyttöä. Sovellettu rentoutus on progressiivisen rentoutuksen pohjalta kehitetty menetelmä, jossa pyritään muuttamaan henkilön autonomisen hermoston toimintatapaa jossakin tietyssä tilanteessa. Tässä tutkimuksessa sovelletulla rentoutuksella pyrittiin vähentämään pitkäaikaisesti lihasjännitystä ja ylimääräistä hampaiden yhteenpuremista, joilla on tutkitusti yhteys TMD-oireisiin ja -löydöksiin. Lisäksi selvitettiin stabilisaatiokiskon ja sovelletun rentoutuksen vaikutusta TMD-potilaiden muihin fyysisiin ja mielialaan liittyviin oireisiin.

Kyselytutkimuksen perusteella opiskelijoilla esiintyi paljon psyykkistä kuormittuneisuutta. Heillä oli enemmän lihasperäisiä TMD-oireita mutta vähemmän nivelääniä kuin väestöllä yleisesti. Naiset kärsivät yli kaksi kertaa useammin TMD-oireista kuin miehet. Unenaikaista narskuttelua raportoitiin yleisesti, kun taas valvetilassa tapahtuvaa hampaiden tiukkaa yhteenpuremista ilmeni vähemmän. Narskuttelu osoittautui merkittäväksi TMD-oireilun riskitekijäksi. Muut kivut ja psyykkinen kuormittuneisuus olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kaikkiin TMD-kipuoireisiin sekä unenaikaiseen narskutteluun.

Hoitomenetelmätutkimuksessa TMD-kipuoireet vähenivät molemmissa ryhmissä vuoden seurannassa, mutta rentoutusryhmässä yleiset fyysiset oireet ja muut kehon kivut vähenivät merkitsevästi enemmän verrattuna kiskoryhmään.

Johtopäätöksenä on, että opiskelijaikäisten TMD-kipuoireet ja narskuttelu tulee niiden yleisyyden vuoksi huomioida ja hoitaa. Sovellettu rentoutus on yksi hoitovaihtoehto erityisesti niillä TMD-potilailla, joilla esiintyy psyykkistä kuormittuneisuutta ja kipuja muilla kehon alueilla.

Väitökseen johtaneet tutkimukset on tehty Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.