Maaliskuussa 2020 sosiaalisessa mediassa levisi The New York Times -lehden artikkeli, jossa suun terveydenhuolto kuvattiin koronatartuntojen kannalta yhtenä riskialtteimmista aloista.

– Päätelmä on looginen: suun tervey­denhuollon henkilökunta työskentelee lähellä potilaiden suojaamattomia hengitysteitä pitkiä aikoja, potilas hengittää kasvojen suuntaan ja lähes kaikki toimenpiteet tuottavat aerosoleja, toteaa THL:n asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa.

Myös Vantaan suun terveydenhuollon johtaja Helena Salusjärvi-Juopperi muistaa hyvin pelon, jonka artikkelit saivat Vantaalla aikaan suun terveydenhuollon henkilöstössä.

– Uutiskuvat teho-osastoista ja ruumiiden säilytykseen varatuista kylmäkonteista eivät helpottaneet tilannetta, hän muistelee.

Tartuntamäärät olivat Vantaalla pandemian alussa maan suurimpia. Suuria ne ovat tänäkin päivänä, johtuen esimerkiksi rokottamattomien suuresta osuudesta.

Poikkeusolot julistettiin Suomessa 16.3., ja Vantaalla tehtiin linjaus suun terveydenhuollon kiireettömästä toiminnasta neljä päivää myöhemmin. Kiireettömät vastaanottoajat siirtyivät kesän loppuun ja hoitojonoihin. Oli varauduttava siihen, että suuri osa henkilökunnasta sairastuu. Pandemian alussa myös kaikenlaisista suojaimista ja desinfektioaineista oli globaali pula, ja niitä haluttiin säästää koronapotilaita hoitavalle henkilöstölle.

Vantaan suun terveydenhuollon tehtäväksi jäi tuottaa kiireelliset ja välttämättömät suun terveydenhuollon palvelut, välinehuollon palvelut myös muille sosiaali- ja terveyspalveluille sekä huolehtia siitä, että yhteydensaanti suun terveydenhuoltoon säilyy.

– Suun terveyspalveluihin jäi lopulta noin 30 % 320 henkilön henkilökunnasta, Salusjärvi-Juopperi muistelee.

Loput siirtyivät seuraavien 8 viikon ajaksi muihin poikkeusolojen kannalta tärkeisiin tehtäviin. Henkilökuntaa toimi muun muassa tartunnanjäljittäjinä ja vanhustenhoidossa.

– Erityisen ylpeä olen siitä, että suun terveydenhuollon henkilökunta organisoi ja käynnisti Vantaan ensimmäisen drive in -koronanäytteenottopisteen.

Tartunnat vältettiin mutta hoitovelka kasvoi

Kesän 2020 lähestyessä kävi ilmi, että epidemia tulee kestämään vielä pitkään. Suun terveydenhuollossa hoitovelkaa oli jo ennestään, ja pian ymmärrettiin, että palveluja on ryhdyttävä avaamaan epidemiasta huolimatta. Sitä paitsi missään päin maailmaa suun terveydenhuollossa ei ollut raportoitu koronatartuntoja.

– Suun terveydenhuollon henkilöstöllä hygienia- ja suojautumisohjeet tulevat selkäytimestä, ja olemme hoitaneet aiemmin myös HIV-, hepatiitti-, influenssa- ja tuberkuloosipotilaita saamatta juurikaan tartuntoja, Ulla Harjunmaa toteaa.

Harjunmaan tiedossa on koko pandemian ajalta alle 5 jatkotartuntaa potilaskontakteista, ja suun terveydenhuoltohenkilökunnan tartuntaluvut vastaavatkin väestön yleisiä lukuja. Karanteeneja suomalaisessa suun terveydenhuollossa on sen sijaan kertynyt yli tuhannen henkilötyöviikon verran.

– Ylipäätään suurin osa suomalaisen terveydenhuoltohenkilökunnan tartunnoista näyttää syntyneen henkilökunnan välillä ja vapaa-ajalla.

Touko-kesäkuussa 2020 kiireetöntä hoitoa alettiinkin käynnistää uudestaan aerosolirajoituksin.

On laskettu, että vastaanottotoiminnan alasajo keväällä 2020 sai aikaan reilun miljoonan käynnin hoitovelan julkisella sektorilla, ja yksityissektorilla jäi toteutumatta noin 400 000 käyntiä.

Syksystä 2020 alkaen julkinen suun terveydenhuolto on toiminut jo lähes täydellä kapasiteetilla. Syyskuussa myös aerosolien tuotto sallittiin tietyin rajoituksin. Hoitokäyntien tai toimenpiteiden määrissä ei kuitenkaan olla vieläkään pandemiaa edeltävällä tasolla. Tähän ovat syynä ylimääräisten varotoimien vuoksi pidennetyt käyntiajat, henkilökunnan karanteenit ja sairauslomat sekä pula hoitohenkilöstöstä. Lisäksi osa potilaista ei todennäköisesti ole vielä hakeutunut hoitoon, vaikka tarvetta olisi.

Suuhygienistikäynneissä ei vuonna 2021 ole päästy edes vuoden 2020 vastaavan ajan tasolle.

– Tässä luultavasti vaikuttaa työvoimapula ja kenties se, että osa suuhygienisteistä saattaa olla edelleen joissakin muissa tehtävissä. Voi myös olla, että osa hoitokäynneistä on aiempaa pitempiä siten, että niiden aikana on voitu antaa enemmän hoitoa.

Hoitovelkaa on kertynyt erityisesti pahimpien epidemia-alueiden suurissa kuntakeskuksissa. Velkaa on pyritty kuromaan kiinni muun muassa lisätöillä, ostopalveluilla sekä kehittämällä etäpalveluja.

Muussa perusterveydenhuollossa avohuollon ja avosairaanhoidon tilanne on normalisoitunut nopeammin kuin suun terveydenhuollossa, ja nykyisin käyntejä näyttäisi olevan enemmän kuin ennen pandemian alkamista.

Miten estää hoitovelan kasvu entisestään?

Suusairauksien erikoissairaanhoidossa jonoa oli elokuun 2021 lopussa THL:n koronavaikutusten laajan raportin mukaan kertynyt eniten lasten anestesiahammashoitoon, proteettiseen hoitoon ja uniapneakiskohoitoon. Joidenkin havaintojen mukaan myös suusyöpien diagnosointi on viivästynyt, kun hoitoon ei joko ole hakeuduttu tai päästy ajoissa.

Yksityissektorilla hoitojonoja ei tällä hetkellä näyttäisi olevan, mutta sairaus­vakuutuskorvatut käyntimäärät ovat kaikilla ERVA-alueilla edelleen jonkin verran vähäisempiä kuin ennen pandemiaa. Tähän voivat vaikuttaa iäkkäiden potilaiden varovaisuus ja mahdollisesti koronan vaikutukset taloudelliseen tilanteeseen.

Myös hammasteknisiä töitä tilataan edelleen vähemmän kuin ennen pandemiaa.

– Toimiva palvelujärjestelmä, oikea-aikainen diagnostiikka ja hoito oikeassa paikassa olisivat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä, Harjunmaa toteaa.

– Hoitamattomat suusairaudet voivat heikentää yleisterveyttä etenkin riskiryhmillä, ja myöhään havaittuna sairaudet ovat vaikeahoitoisempia.

Tärkeää olisi myös pitää huolta suun terveydenhuollon henkilökunnan jaksamisesta. Koronaväsymys näkyy myös Helsingin yliopiston, HUSin ja Hammaslääkäriliiton keväällä tekemässä koronakyselyssä, jonka vastausprosentti oli poikkeuksellisen suuri ja jonka tuloksista raportoidaan laajemmin lähitulevaisuudessa.

Harjunmaa vetoaa kaikkia vielä rokottamattomia ottamaan koronarokotteen, sillä näin vältetään suuri osa vakavista sairastumisista ja karanteeneista.
Potilaiden olisi myös itse kannettava vastuuta terveytensä ylläpitämisestä entistäkin enemmän.

– Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy ovat ainoa tapa hillitä kysyntää. Valitettavasti näitä palveluita on jouduttu karsimaan paljon.

Etävastaanotot sopivat monille, mutteivät kaikille

Vantaalla jonoja on saatu purettua: vuoden 2020 lopussa kiireettömän hoidon jonossa oli 8 000 potilasta, tällä hetkellä noin 1 500.

Vantaalla yksi keino pärjätä pandemiassa on ollut digiloikka. Vantaan suun terveydenhuollossa on hyödynnetty jo noin puolentoista vuoden ajan etäpalveluja – etävastaanottoja sekä neuvontaa some-kanavissa. Etänä on tehty esimerkiksi 1- ja 3-vuotiaiden lasten ikäkausitarkastuksia.

– Perinteisesti suun terveydenhuollossa ajatellaan, että kaikki tapahtuu fyysisesti vastaanotolla, mutta monissa asioissa voidaan hyödyntää sähköisiä ratkaisuja, toteaa kehittämispäällikkö Anu Ramberg.

Ennen etäpalvelujen käyttöönottoa pitää kuitenkin pohtia tarkoin, kenelle ja mihin tarkoitukseen ne sopivat ja mitä niiden käyttö edellyttää. Pohdinnan tueksi

Ramberg suosittelee Työterveyslaitoksen Uudista etäpalveluilla onnistuneesti -opasta.

– Lisäksi on varottava, ettei etäpalveluilla kasvateta terveyseroja: säästyneillä varoilla on kehitettävä niiden ihmisryhmien lähipalveluita, joita etäpalveluilla ei ole mahdollista tavoittaa.

Isossa-Britanniassa on tehty tutkimuksia, joissa etäpalveluita on korona-aikana hyödynnetty ikääntyneiden riskipotilaiden suunhoidon hallinnassa, ja niistä on saatu myönteistä palautetta sekä henkilökunnalta että potilailta. Myös erikoissairaanhoidon konsultaatiokäyntejä voitaisiin mahdollisesti toteuttaa etänä.

Vantaalla etävastaanotot toteutetaan Apottiin integroidun Maisa-portaalin kautta.

– Kuukausitasolla vastaanottoja tehdään tällä hetkellä 50–150, ja niitä tekevät eniten hammashoitajat ja suu­hygienistit.