Puuttuvien hampaiden määrä on suoraan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden esiintymiseen. Suomalaistutkimuksessa löytyi lineaarinen yhteys hammaspuutosten määrän sekä iän, koulutusvuosien määrän, painoindeksin, HDL-kolesterolin, triglyseriditason ja C-reaktiivisen proteiinin väliltä.
Hammaspuutokset olivat lisäksi yleisempiä miehillä, diabetesta sairastavilla ja henkilöillä, joiden vanhemmalla oli diagnosoitu diabetes tai sydäninfarkti.
Tutkimuksessa käytettiin FINRISKI 1997 -aineistoa, jossa oli mukana 8 446 henkilöä. 25·74-vuotiaat tutkittavat jaettiin viiteen ryhmään puuttuvien hampaiden lukumäärän mukaan: 0·1, 2·4, 5·8, 9·31 tai 32 puuttuvaa hammasta.
Tutkimuskohortista 9,9 %:lla esiintyi sydäntapahtumia 13 vuoden seurannan aikana. Sydäntapahtumien ja -infarktien riski kasvoi merkitsevästi, kun hampaita puuttui 5·8 kappaletta.
Muiden sydäntapahtumien kuin infarktien riski oli kuitenkin suurin ryhmässä, jossa hampaita puuttui 9·31. Täysin hampaattomilla sydäntapahtumien riski jäi edellistä ryhmää pienemmäksi, mutta heillä oli suurin diabeteksen ja kuoleman riski.
Tutkijoiden päähypoteesi on, että hammaspuutokset kertovat aiemmasta suun tulehdusten kertymisestä, jolloin hampaiden puuttuminen toimisi yhtenä sydänsairauksia, diabetesta ja kuolemaa ennustavana tekijänä.
Täysi hampaattomuus ei tuottanut suurinta sydäntapahtumien riskiä, mikä kohdistaa huomion hampaiden puuttumisen sijaan jäljellä olevien hampaiden huonoon kuntoon. Sydäntapahtumiin myötävaikuttavana tekijänä voi toimia krooninen parodontiitti, joka on karieksen ohella tavanomaisin hammaspuutosten syy.
Tiina Lautala, Hammaslääkärilehti 12/2015
Lähde: Liljestrand JM, Havulinna AS, Paju S, Männistö S, Salomaa V, Pussinen PJ. Missing teeth predict incident cardiovascular events, diabetes, and death. J Dent Res 2015; 94(8): 1055·62.
