Tiedeuutiset

Apollonia / Tiedeuutiset / Brittien esi-isillä oli likaiset hampaat mutta terveet ikenet

Brittien esi-isillä oli likaiset hampaat mutta terveet ikenet

Suomalaisen tutkijan kirjoittamassa, tuoreessa British Dental Journalissa julkaistussa tutkimusartikkelissa selvitettiin keskivaikean ja vaikean parodontiitin esiintyvyyttä vuosina 200–400 jKr. eläneillä roomalais-brittiläisillä aikuisilla. Isossa-Britanniassa runsaasti mediahuomioita herättäneessä tutkimuksessa muinaisten roomalais-brittiläisten kiinnityskudosten terveydentilaa selvitettiin Kensingtonin luonnonhistoriallisen museon kokoelmiin kuuluvien luurankojen kalloista (n = 303).

Tutkijat kartoittivat kalloista parodontiitin yleisyyttä ja vaikeusastetta sekä sen yhteyttä elämänaikaisen hampaiden menetykseen. Myös muut suunterveyden ongelmat kirjattiin ylös.

Tässä aineistossa kliinisesti merkittävän parodontiitin esiintyvyys oli vain hiukan yli 5 % (17 yksilöä). Esiintyvyys ei juurikaan näyttänyt vaihtelevan ikävuosien 20 ja 60 välillä; yli 60-vuotiailla se nousi reiluun 10 prosenttiin. Horisontaalista luukatoa havaittiin yleisesti ottaen vähän. Sen sijaan kalloista löytyi runsaasti jälkiä muista suunterveyden ongelmista, jotka johtuivat todennäköisesti puutteellisesta suuhygieniasta ja vilja- ja jyväpitoisen ravinnon aiheuttamasta kovasta purentarasituksesta. Kariesta esiintyi noin 50 %:lla kalloista, ja merkkejä pulpavaurioista ja periapikaalisista patologioista löytyi noin 25 %:lta. Hammaskiveä ja vaikeaa abraasiota oli myös nuorilla, ja tutkijat päättelivät, että pitkäaikaiset, kivuliaat suuinfektiot olivat roomalais-brittiläisillä arkipäivää.

Epidemiologisten tutkimusten mukaan keskivaikean ja vaikean parodontiitin esiintyvyys vaihtelee nykyisissä aikuispopulaatioissa 15.sta jopa yli 30 prosenttiin. Näin ollen esiintyvyys oli roomalais-brittiläisaineistossa huomattavasti pienempi kuin nykyihmisillä, vaikka tuohon aikaan hammasharjaa tai yleensäkään plakkikontrollin merkitystä ei tunnettu. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että modernien riskitekijöiden – kuten tupakoinnin ja diabeteksen – merkitys etenevässä parodontiitissa on suuri.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 13/2014

Lähde: Raitapuro-Murray T, Molleson TI, Hughes FJ. The prevalence of periodontal disease in a Romano-British population c. 200–400 AD. British Dental Journal 2014; 217: 459–66.