Täydennyskoulutukseen osallistuminen näyttää lisäävän perusterveydenhuollossa työskentelevien hammaslääkärien tietoisuutta suusyövästä ja pystyvyyttä sen diagnosointiin, todetaan brasilialaistutkimuksessa.

European Journal of Dental Education -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan hammaslääkäreillä on usein heikko minäpystyvyyden kokemus, mitä tulee suun limakalvojen muutosten havaitsemiseen. Tämä voi olla seuraus­ta liian vähäisestä perehtymisestä suupatologiaan ja suulääketieteeseen perustutkintoon johtavan koulutuksen aikana.

Brasiliassa suun levyepiteelikarsinoomaan sairastuneilla potilailla on huomattava kuolleisuus. Monet tapauk­set havaitaan myöhäisessä vaiheessa, mikä heikentää mahdollisuuksia taudin menestykselliseen hoitoon.

Tutkimukseen liittyvään kyselyyn vastasi 221 hammaslääkäriä. Heistä reilut 70 % oli naisia ja heidän keskimääräinen ikänsä oli 38 vuotta. Hieman alle puolet hammaslääkäreistä oli osallistunut vähintään kerran täydennys­koulutusprojektiin, jolla pyritään parantamaan suusyöpään liittyvää tietoisuutta ja sen tunnistamista.

Hammaslääkärien kokemus oman oppimisen riittävyydestä perustutkintovaiheessa oli yhteydessä kokemukseen pystyvyydestä suun limakalvojen muutosten diagnosointiin ja hoitoon sekä koepalojen ottoon. Yli 80 % hammaslääkäreistä kuitenkin koki ennen valmistumista saamansa suupatolo­gian ja suulääketieteen koulutuksen riittämättömäksi.

Täydennyskouluttautuminen näytti lisäävän suun limakalvojen tarkastusten rutiininomaisuutta ja suun limakalvomuutosten havaitsemista. Lähes 40 % hammaslääkäreistä vastasi, että löytää suun limakalvomuutoksia ”ei juuri koskaan” tai ”ei koskaan”. ”Usein” limakalvomuutoksia löysivät pääasiassa (89 %) hammaslääkärit, jotka olivat osallistuneet täydennyskoulutukseen.

Se, kuinka usein hammaslääkäri havaitsi limakalvomuutoksia, oli yhtey­dessä niiden hoitoa koskevaan minä­pystyvyyteen ja suusyövän tunnistamiseen.

Myös Suomessa suusyöpien esiintyvyys on tasaisesti kasvanut, ja esimerkiksi liikkuvan kielen syöpien ilmaantuvuus on vuoden 1953 jälkeen kolminkertaistunut. Suupatologian professori Tuula Salon mukaan noin viidesosa kielisyövistä on taudin toteamishetkellä jo lähettänyt etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin.

– Valitettavasti myös varhaisvaiheessa löytyneistä tapauksista noin 20 % menehtyy tautiin.

Suun limakalvojen tarkastamista ja suusyövän tunnistamista opetaan Suomessa hammaslääketieteen opiskelijoille sekä teoriassa että kliinisessä potilastyössä.

– Silti meilläkin on jatkuvasti tarvetta myös täydennyskoulutukseen. Suun limakalvosairauksia käsittelevät täydennyskoulutustilaisuudet ovat aina olleet varsin suosittuja, Salo huomauttaa.

Hänen mukaansa suusyövän varhaiseen tunnistamiseen tarvitaan paitsi terveysalan henkilökunnan jatkuvaa täydennyskouluttamista myös väestön tietoisuuden lisäämistä suusyövän oireista eri tiedotuskanavia käyttäen.

Tiina Hoppe, Hammaslääkärilehti 8/2021

Lähde: Braun LW, Martins MAT, Romanini J, Rados PV, Martins MD, Carrard VC. Continuing education activities improve dentists’ self-efficacy to manage oral mucosal lesions and oral cancer. Eur J Dent Educ 2021; 25(1): 28–34.

Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut professori Tuula Salo Helsingin ja Oulun yliopistoista.