Lasten ja nuorten pysyvien hampaiden paraneminen onnettomuuden jälkeen riippuu mm. vaurioituneesta kudoksesta, juuren kehitysasteesta ja bakteeritartunnasta. Brasilialaisessa pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin vuoden ajan traumahampaiden paranemista ja komplikaatioita suhteessa vaurioihin sekä juurien kehitysasteeseen. Tutkimuksessa oli mukana 294 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta, joilla oli yhteensä 548 traumahammasta. Keksimäärin potilaat olivat vähän yli 9-vuotiaita ja useammin poikia kuin tyttöjä. Useimmin traumahampaat olivat yläleuan etuhampaita.
Tutkimuksessa yleisin vaurio oli kiilteen ja dentiinin murtuma ilman pulpan altistumista (31.8 %). Toiseksi yleisin oli hampaan irtoaminen (12.9 %).
Yli kolmanneksessa hampaista näkyi heti onnettomuuden jälkeen paranemisongelmia ja kolmen kuukauden kuluttua jo lähes kahdessa kolmasosassa. Koko tutkimusjaksolla yleisin komplikaatio oli pulpanekroosi, jota esiintyi etenkin avulsiohampaissa. Hampaissa, joiden juuret olivat kehittyneet valmiiksi, paraneminen oli vauriosta riippumatta vaikeampaa verrattuna hampaisiin, joiden juuret olivat vielä kehittymässä.
Tutkimus osoitti, että paranemisen kannalta kolme ensimmäistä kuukautta onnettomuuden jälkeen ovat kriittisimmät. Monet vauriot syntyvät ajan kanssa, minkä vuoksi traumahampaiden seuranta on erityisen tärkeää.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 7/2014
Lähde: Soares TRC, Luiz RR, Risso PA, Maia LC. Healing complications of traumatized permanent teeth in pediatric patients: a longitudinal study. Int J Paediatr Dent. Julkaistu verkossa 20.11.2013.
