Heritabiliteetilla tarkoitetaan sitä osuutta jonkin ominaisuuden populaatiossa esiintyvästä vaihtelusta, joka määräytyy geneettisesti. Parodontiitin ilmenemisestä ihmisillä on perintötekijöihin yhdistettävissä jopa kolmannes.

Parodontiitti voi kehittyä yhden geenin aiheuttamana, yleensä muuhun sairauteen liittyneenä. Tällöin voidaan puhua perinnöllisestä sairaudesta. Useimmiten parodontiitti on kuitenkin seurausta usean geenin tuottamasta perinnöllisestä alttiudesta, joka yhdessä ympäristötekijöiden ja bakteerien kanssa aiheuttaa hampaan kiinnitys­kudossairauden.

Kun isännän geenivariantit tuottavat ympäristön, joka helpottaa tiettyjen bakteerien kasvua, tilaa kutsutaan geneettiseksi dysbioosiksi.

– Meidän ei pitäisi unohtaa, että parodontiitti on sairaus, joka saa alkunsa mikrobeista, korostaa professori Luigi Nibali King’s College Londonista.

– Avainasemassa on geenien ja mikrobien välinen interaktio. Me kaikki reagoimme eri tavoin mikrobien asettamaan haasteeseen.

Parodontiittiin yhdistetyt ehdokasgeenit koodaavat elimistössä esimerkiksi parodontiumin rakenteellisia tekijöitä (kollageeni) ja tulehdustekijöitä (sytokiinit, esim. interleukiini-10). Ne vaikuttavat myös geenien säätelyyn sekä elimistön puolustusjärjestelmän kykyyn tunnistaa bakteereja. Parodontiittiin mahdollisesti liittyväksi on esitetty myös D-vitamiinireseptoria koodaavaa geeniä.

Erityisesti nuorella iällä ilmenevä parodontiitti kertoo usein voimakkaasta geneettisestä alttiudesta, jolla on merkitystä hoidon suunnittelun kannalta.

Tiina Hoppe
Lähde: Prof. Luigi Nibalin esitys Heritability of periodontitis. Apollonia Symposium 19.3.2021.