Puheen tuottaminen vaatii hengitys-, äänentuotto- ja artikulaatiojärjestelmien välistä saumatonta yhteistyötä. Puheen säätelyssä ongelmia voikin ilmetä monella tapaa, kuvaa LT Mari Qvarnström.
Puhe-elinten liikkeet ovat kaikkein koordinoiduimmat, kontrolloiduimmat ja tarkimmin ajoitetut liikkeet, jotka ihminen kykenee suorittamaan. Puheentuottoa voidaan kontrolloida myös muun muassa kuulon ja proprioseptiikan avulla: vaikka kuulo menetettäisiin väliaikaisesti, puheentuotto säilyy. Artikuloinnissa tärkeimmät rakenteet ovat huulio, kieli ja pehmeä suulaki. Myös eläimiltä puuttuva kieliluu on oleellinen.
Puhemotoriikan ongelmien takana voi olla monenlaisia tiloja ja sairauksia. Taustalla voi olla esimerkiksi synnynnäinen tai hankittu keskus- tai ääreishermoston vamma tai etenevä sairaus. Rakenteelliset tekijät, kuten halkiot, vaikea purentavirhe tai kireä kielijänne voivat vaikeuttaa puheen motoriikkaa. Kuulovammaisen puheen kehitys häiriintyy, jos hän ei kuule omaa eikä toisten ääntämystä. S-, r-, l- virheet ovat normaalisti kehittyneiden lasten yleisimpiä toiminnallisia äännevirheitä.
Dyspraksia johtuu kehityksellisistä motorisen säätelyn ongelmista. Puheen dyspraksia voi olla itsenäinen tai liittyä kielelliseen erityisvaikeuteen (dysfasia, SLI) tai laajempaan kehitykselliseen karkea- ja hienomotoriikan koordinaatiohäiriöön. Lukihäiriön riski on dyspraktikoilla suurentunut.
Foniatrin työssä 65 % käynneistä on 0–24-vuotiaiden käyntejä. Kielellinen erityisvaikeus on yleisin syy, kun taas halkiot aiheuttavat alle 1 % käynneistä. Foniatrisessa anamneesissa kiinnitetään huomiota tietoihin puheesta, syömisestä ja hengityksestä. Tutkimuksessa kartoitetaan spontaani puheentuotto – ääntämys, kieliopin rakentuminen, sananlöytäminen, kertominen ja käsitteistö. Puheentuoton lisäksi tutkitaan tahdonalaiset matkitut liikkeet, kuten mimiikka, suun motoriikka ja puhemotoriikka sekä niihin osallistuvat rakenteet. Puheen ymmärtäminen selvitetään.
Kuntoutuksessa käytetään niin puhe- kuin toimintaterapiaakin. Kuntoutus toteutetaan yhteistyössä päiväkodin tai koulun kanssa ja omaehtoinen harjoittelu on tärkeää. Ora-kojetta voidaan käyttää osalla harjoittelun apuna. Puheen harjoittelu vaatii motivaatiota niin lapselta, perheeltä kuin kuntouttajaltakin.
Ani Lakoma, Apollonia
Lähde: LT Mari Qvarnströmin luento ”Puhemotoriikan ongelmat ja puhe” Hammaslääkäripäivillä 18.11.2011.
