Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan nuuskaamisen yhteys suusyöpään ei ole yksiselitteinen, mutta nuuskan terveyshaitat ovat kiistattomia. Päivittäinen nuuskaaminen on kasvava trendi erityisesti ammattioppilaitoksissa opiskelevilla, mikä näkyy myös hammaslääkärin vastaanotolla. Myös tyttöjen keskuudessa on säännöllisesti nuuskaavia.

Suomessa käytetään pääasiassa ruotsalaista kosteaa nuuskaa. Kosteassa nuuskassa on useita syöpävaarallisia aineita, muun muassa tupakkaspesifejä nitrosamiineja. Nuuskan nikotiinipitoisuudet vaihtelevat noin 7 mg:sta/g jopa yli 40 mg:aan/g. Maailmanlaajuisesti nuuska ilmeisesti lisää suusyöpäriskiä, mutta ruotsalaisen nuuskan käyttöön liittyvä suu­syöpäriski ei ole selkeä. Kosteaa nuuskaa tarkastelleen kirjallisuuskatsauksen (7 tutkimusjulkaisua ja 8 katsausartikkelia) mukaan tutkimukset antavat ristiriitaisia tuloksia nuuskaamisen vaikutuksesta suusyövän kehittymiseen: toisissa tutkimuksissa nuuskaaminen ei lisää suusyövän riskiä, toisissa lisää.

– Tutkimusten vertailu oli hankalaa vaihtelevien tutkimusmenetelmien ja kontrolliryhmien heterogeenisyyden vuoksi, toteaa LL Pauliina Nurmi.

Tutkimusten mukaan nuuskaleesion kodalle ei kehittynyt pitkittäisseurannassa suusyöpää, mutta tämä on kuitenkin mahdollista. Yhden tutkimuksen mukaan vuorokaudessa käytetyn nuuskan määrä oli yhteydessä suusyövän riskin kohoamiseen: yli 14 grammaa päivässä lisäsi syöpäaltistumista.

– Oma käytännön työn kokemukseni on, että etenkin parin viime vuoden aikana nuuskamuutoksista otetuissa koepaloissa on tullut esiin joitakin dysplasioita eli suusyövän esiastemuutoksia. Tämä voisi liittyä niin kutsutun vahvan nuuskan käytön yleistymiseen ja usein toistuvaan nuuskaamiseen, mutta aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia, pohtii HLT, EHL Jaana Willberg.

Tupakoinnin todettiin yksimielisesti lisäävän suusyöpäriskiä enemmän kuin nuuskaamisen. Käypä hoito -suosituksen mukaan kostea nuuska yhdistettynä tupakointiin suurentaa suusyöpäriskiä, vaikka tupakoimattomien nuuskan käyttäjien suusyöpäriski onkin epäselvä.

Mahdollisen suusyöpäriskin lisäksi kostean nuuskan käytön on todettu aiheuttavan monia haittavaikutuksia yleis- ja suunterveydelle. Nuuskaajilla on kaksinkertainen riski sairastua parodontaalisai­rauksiin, ja ienvetäymiä esiintyy useammin nuuskaajilla kuin ei-nuuskaajilla.

– Nuuskaamisen lisääntyminen näkyy vastaanotoilla. Nuuskan aiheuttamia limakalvomuutoksia ja muun muassa ienvetäymiä esiintyy erityisesti säännöllisesti nuuskaavilla. Ienvetäymä on pysyvä muutos, se voidaan korjata vain kirurgisesti, sanoo Willberg.

Nuuskaaminen lisää myös sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen riskiä, ennenaikaisen synnytyksen ja kohdunsisäinen kuoleman vaaraa sekä haima-, ruokatorvi- ja mahasyöpäriskiä. Nuuska ja erityisesti suuren nikotiinipitoisuuden nuuska aiheuttaa myös voimakasta nikotiiniriippuvuutta.

Asiantuntijat peräänkuuluttavat kirjallisuuskatsauksen tulosten ja kliinisen kokemuksen perusteella lisätutkimuksia aiheesta. Nurmen mukaan jatkotutkimuksissa olisi tärkeää huomioida alkoholin ja tupakan käyttö sekä vuorokaudessa kuluvan nuuskan määrä. Tärkeää olisi myös huomioida tutkimusten riippumattomuus, sillä esimerkiksi viidellä kahdeksasta katsausartikkelista oli tupakkateollisuuden sponsoreita. 

Lähteet:
LL Pauliina Nurmen luento Onko nuuskalla ja suusyövällä yhteyttä? Hammaslääkäripäivät 13.11.2020.

HLT, EHL Jaana Willbergin sähköpostihaastattelu 3.12.2020.