Lehmänmaito on yksi ravitsemuksen ja ravitsemussuositusten kulmakivistä monissa entisissä maatalousyhteiskunnissa, kuten Suomessa. Hammaslääkärikunta on tottunut pitämään maitotuotteita arvossa erityisesti niiden sisältämien kalsiumin ja jodin vuoksi.

2000-luvulla lehmänmaidon markkina-asemaa ovat kuitenkin haastaneet erilaiset ns. kasvimaidot. Nämä ovat koostumukseltaan maidon kaltaisia juomia, joita valmistetaan esimerkiksi soijasta, kaurasta, herneproteiinista, riisistä, manteleista tai pähkinöistä. Perinteinen nyrkkisääntö ”janojuomaksi vain vettä tai maitoa” ei siis enää riitä potilastyötä tekevälle hammaslääkärille, todetaan tuoreessa British Dental Journalissa julkaistussa katsauksessa.

Tutkijat kartoittivat Ison-Britannian markkinoilla vuoden 2019 lopussa olleet 82 kasvimaitotuotetta ja vertailivat niiden ravintosisältöä paikallisten lehmänmaitojen ravintosisältöön.

Suomessa kasvimaitojen tuotekirjo on osittain erilainen kuin Britanniassa. Silti myös suomalaisen hammaslääkärin on tärkeää tiedostaa lehmänmaidon ja kasvimaitojen erot, toteaa kariologian ja endodontian EHL, HLT Päivi Siukosaari Helsingin yliopistosta.

Hammaslääkärin kannalta huomionarvoisin ero lehmänmaidon ja kasvimaitojen välillä liittyy sokeriin. Lehmänmaidon laktoosi ei nykytiedon mukaan ole kariogeenista. Kasvimaitojen luontainen sokeri sen sijaan on vapaata sokeria, jota suun biofilmin bakteerit pystyvät metabolisoimaan. Tällöin syntyy hampaan pintaa demineralisoivia happoja, mikä voi ajan myötä johtaa kariesvaurioihin.

– Kasvimaitojen käyttö voi aiheuttaa kariesta etenkin, jos se on tiheää tai runsasta, Siukosaari toteaa.

Kasvimaitojen sisältämä vapaa sokeri on tärkeä huomioida myös yleisterveyden vuoksi. WHO suosittelee vapaiden sokerien osuudeksi 5–10 % päivittäisestä energiansaannista.

Brittitutkimuksessa läpi käydyissä kasvimaidoissa vapaan sokerin määrä vaihteli huomattavasti, sillä se oli 0–7,6 g/100 ml. Tuoremehuissa ja virvoitusjuomissa vastaava luku on yleensä 10–11 g/100 ml.

– Mikäli kasvimaitoja haluaa käyttää, niitä kannattaa käyttää aterioiden yhteydessä, ja lisäksi pitää huomioida sokerien kokonaismäärä ruokavaliossa, Siukosaari toteaa.

Nykyihmisen ruokavalio on myös ilmastoteko

Brittitutkijat toteavat, että erilaiset kasvissyönnin muodot sekä vegaaninen eli eläinperäisiä ruoka-aineita sisältämätön ruokavalio ovat yleisiä etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Suomessa B12- ja jodilisällä täydennetty vegaaniruokavalio on ollut Ruokaviraston hyväksymä vaihtoehto yli 1-vuotiaille vuodesta 2019 alkaen.

Brittitutkijoiden mukaan on useita syitä, joiden vuoksi kasvipohjaisten tuotteiden – kuten kasvimaitojen – käyttö eläinperäisten tuotteiden kustannuksella lisääntyy jatkuvasti. Myös Päivi Siukosaari toteaa, että aihepiiri on erittäin haastava.

– Hammaslääkäreinä tehtävämme on opastaa potilaitamme tiedostamaan terveydellisiä riskejä. Samalla meidän on ymmärrettävä, että potilaan syyt suosia kasviperäisiä tuotteita voivat olla painavia.

On suuri määrä ihmisiä, joille lehmänmaitotuotteet eivät sovi. Suomessa esimerkiksi 3–4-vuotiaista lapsista 2–6 prosenttia on allergisia maidon proteiineille, kun taas aikuisilla laktoosi-intoleranssi on hyvin yleistä.

Useimmiten kasvissyönnin ja veganismin takana ovat kuitenkin ekologiset syyt ja/tai eettiset eli tuotantoeläinten elinoloihin liittyvät syyt. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on todennut, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää radikaalia maankäyttötapojen muutosta – mikä onnistuu vain, jos kasvava ihmiskunta siirtyy selvästi nykyistä kasvisvoittoisempaan ruokavalioon. Tosin yksittäisten maitotuotteiden ja kasviperäisten tuotteiden ilmastovaikutusten tarkka vertailu on toistaiseksi vaikeaa, sillä kasviperäisistä tuotteista on saatavilla niukasti elinkaaritietoa.

Isossa-Britanniassa myytävien kasvimaitojen tuoteselosteiden perusteella brittitutkijat toteavat, että kasvimaidot eroavat lehmänmaidosta ja myös toisistaan huomattavasti paitsi hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien laadussa ja määrässä, myös useiden tärkeiden vitamiinien ja hivenaineiden pitoisuuksissa. Riittävä rasvan ja laadukkaiden proteiinien saanti voidaan yleensä taata sekä seka- että kasvisruokavaliossa.

Enemmän huomiota lehmänmaidosta kasvimaitoihin vaihtavan on kiinnitettävä tiettyihin vitamiineihin ja kivennäisaineisiin, joita lehmänmaito sisältää luontaisesti. Näitä ovat jodi, kalsium, fosfori ja B12-vitamiini. Koska kasvimaitoja valmistetaan hyvin monenlaisista raaka-aineista, osassa tuotteista on näitä aineita luonnostaan. Osassa niitä taas on lisätty siten, että niiden pitoisuus vastaa suunnilleen lehmänmaitoa. Täytyy kuitenkin huomata, että esimerkiksi luomukasvimaidot eivät sisällä mitään lisättyjä aineita.

Lähteet:
Sumner O, Burbridge L. Plant-based milks: the dental perspective. Br Dent J. Julkaistu verkossa 11.9.2020. DOI: 10.1038/s41415-020-2058-9.
EHL, HLT Päivi Siukosaaren haastattelu.