Väitös: Fermentoidulla puolukkamehulla hyödyllisiä vaikutuksia suuhun
Väitöstutkimus osoittaa, että puolukkamehulla on useita hyödyllisiä vaikutuksia suunterveyteen ja sitä voidaan käyttää suun omahoidon tukena.
Suun paikallishoitona käytettäviä aineita on rajatusti, ja nykytutkimus on laajentunut luonnonmarjojen tutkimiseen. Marjojen katsotaan olevan osa terveellistä ruokavaliota. Puolukalla tiedetään olevan antioksidatiivisia, anti-inflammatorisia, antimikrobiaalisia ja tiettyjä syöpiä ehkäiseviä ominaisuuksia, mutta sen vaikutuksia suuhun ei ole tutkittu.
Suukäyttöön soveltuvaksi puolukkamehusta poistettiin patentoidulla menetelmällä valtaosa luontaisista sokereista fermentoimalla (Lingora®). Sen vaikutuksia tutkittiin sekä laboratoriokokeilla että kliinisesti suun hiivasienitulehduksissa esiintyvien Candida-lajien ja karieksessa esiintyvien mikrobien (Streptococcus mutans, laktobasillit) kasvua ehkäisevänä aineena. Lisäksi laboratoriokokeessa tutkittiin fermentoidun puolukkamehun vaikutusta kahden aggressiivisen kielisyöpäsolulinjan jakaantumiseen ja leviämiseen.
Candida glabrata (C. glabrata) on toiseksi yleisin suun mikrobiomissa esiintyvä Candida-hiivasienilaji, joka aiheuttaa vaikeita tulehduksia varsinkin sairaalapotilailla. Mikrobien soluseinä on kontaktissa suun limakalvon soluihin, ja yksi tutkimusten tavoite olikin käyttää C. glabrataa malliorganismina ja tunnistaa uusia C. glabratan soluseinän proteaaseja sekä tutkia fermentoidun puolukkamehun vaikutusta C. glabratan solunsisäisten proteiinien määrään, millä saattaa olla merkitystä sen taudinaiheuttamiskyvylle.
C. glabratan soluseinästä löydettiin uusi proteaasi, jota tutkimalla on mahdollista kehittää uusia hiivasienilääkkeitä. Tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä voi soveltaa proteaasien tutkimukseen muillakin mikrobeilla uusien antimikrobiaalisten aineiden kehittämisessä. C. glabratan solunsisäiseen aineenvaihduntaan ja stressinsietoon liittyvien proteiinien määrät vähenivät fermentoidulla puolukkamehulla. Tällä on hiivasienten kasvua sekä mahdollisesti taudinaiheuttamiskykyä heikentävä vaikutus.
Laboratoriokokeissa fermentoitu puolukkamehu esti myös merkittävästi kielisyöpäsolujen kasvua ja leviämistä. Kliinisessä kokeessa fermentoitu puolukkamehu esti merkittävästi Candida-hiivasienten ja Streptococcus mutans -bakteerien kasvua. Ienverenvuoto (BOP) ja näkyvän plakin määrä (VPI) vähenivät myös, ja aMMP-8:n määrässä näkyi laskeva trendi. Jatkotutkimukset ovat meneillään.
Fermentoitu puolukkamehu on turvallinen, eikä sillä ole tunnettuja merkittäviä lääkeaineinteraktioita. Nämä laboratorio- ja kliinisen kokeen tulokset osoittavat sillä olevan useita hyödyllisiä vaikutuksia ja sitä voidaan käyttää suun kotihoidon tukena.
Väitöstyö on toteutettu Helsingin yliopistossa.
Pirjo Pärnänen
HLT, FT
VASTAVÄITTÄJÄ
Mataleena Parikka, dosentti
Tampereen yliopisto
KUSTOS
Kari Keinänen, professori
Helsingin yliopisto
ESITARKASTAJAT
Riikka Ihalin, apulaisprofessori
Turun yliopisto
Tuomo Glumoff, dosentti
Oulun yliopisto
OHJAAJAT
Pirjo Nikula-Ijäs, FT, yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
Timo Sorsa, professori
Helsingin yliopisto
Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6130-7