Elokuussa julkaistu karieksen hallinnan Käypä hoito -suositus pureutuu karieksen hallintaan sekä yksittäisen potilaan että koko väestön kariesriskin näkökulmasta. Saadun palautteen perusteella suositukseen on lisätty erityisesti ohjeistusta ikääntyvien karieksen hallintaan ja selkeyttä suunterveyden ammattilaisten rooliin karieksen hallinnassa.
Merkkejä karieksesta näkyy lähes kaikilla aikuisilla, ja hampaiden paikkaushoito sekä paikkojen uusiminen kuormittavat suun terveydenhuoltoa. Vuonna 2019 suun terveydenhuollossa tehtiin yhteensä n. 2,7 miljoonaa paikkaustoimenpidettä. Toisaalta hampaiden harjaus ei toteudu toivotusti sen enempää lapsilla kuin aikuisillakaan, saati laitoksissa olevilla hampaallisilla vanhuksilla.
Jos karies saa edetä, seurauksena on reikien syveneminen, kipu ja lopulta vakava hammasperäinen infektio, joka voi johtaa hampaan menetykseen. Huono suuhygienia suurentaa myös laitos- ja sairaalapotilaiden riskiä sairastua keuhkokuumeeseen ja muihin hengitystieinfektioihin. Yksinkertaisinta ja edullisinta on ehkäistä reikien syntyminen ja eteneminen.
Päivitetty karieksen hallinnan Käypä hoito -suositus antaa Suomeen sopivia työkaluja karieksen hallintaan huomioiden henkilön kariesriskin, vaurioiden aktiivisuuden ja syvyyden sekä koko suun tilanteen. Jos kariesriskiä ei todeta tai riski on kohtalainen eikä aktiivisia vaurioita ole, riittävät karieksen hallintaan terveelliset elintavat ja hyvä omahoito. Päivityksessä palattiin suosittelemaan fluoritahnan käyttöä aamuin illoin kaiken ikäisillä. Lisäfluorin käytön suositukset päivitettiin myös; liitteenä on myös Geologisen tutkimuskeskuksen tietoihin perustuva kartta, josta näkyy alueellinen juomaveden fluoripitoisuus.
Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma tehdään aina, jos potilaalla on eteneviä vaurioita tai kariesriski todetaan kohtalaiseksi tai suureksi. Alkavien, aktiivisten vaurioiden eteneminen pyritään aina pysäyttämään. Silloin kun kariesriski on korkea, päädytään vaurioiden pysäytys- ja korjaavaan hoitoon matalammalla kynnyksellä kuin silloin, kun riski on kohtalainen tai pieni. Suunterveyden ammattilaisten rooli on keskeinen tilanteen arvioinnissa, yksilöllisen suunnitelman laatimisessa, potilaan motivoinnissa, vaurioiden pysäytyshoidossa sekä seurannassa. Karieksen hallinnan toimenpiteet kotona ja vastaanotolla on koostettu yhteen kuvaan. Tämä selkiyttänee ammattilaisten roolia.
Uusi osio suosituksessa on ohjeistus ikääntyvien, laitos- ja sairaalapotilaiden karieksen hallintaan. Taustamateriaaleista löytyy tietoa niin vastustelevan kuin muistisairaankin potilaan suuhygienian toteutukseen ja suunterveyden edistämiseen.
Toivomme, että Karieksen hallinnan päivitetty suositus kuluu käyttäjien käsissä ja vastaa kentän tarpeisiin.
Lokakuussa 2020 toteutetaan ACFF:n (Alliance for Caries Free Future) Ei reikiä tulevaisuudessa -päivä Suomessa. Somekampanjan teemana on Koko Suomi harjaa (2×2+Fluoritahna; kahdesti päivässä 2 min ajan fluorihammastahnalla), #kokosuomiharjaa. Kampanja näkyy YLE1:llä tietoiskuna, Facebookissa, Instagramissa ja Tiktokissa sekä kampanjaa virallisesti tukevien THL:n, Apollonian, Hammaslääkäri- ja Farmasialiiton sekä STAL:in omilla kanavilla. Alustat avautuvat 5.10. ja ovat auki 28.10. saakka.
Haastamme teidät, kollegat mukaan kampanjaan! Haastakaa potilaanne harjaamaan suositusten mukaan ja käyttäkää myös omia kanavianne kampanjasta tiedottamiseen.
Karieksen hallinnan Käypä hoito -työryhmän pj. Vuokko Anttonen ja Käypä hoito -toimittaja Marja Pöllänen
Kirjoitus on julkaistu Hammalääkärilehden 11/2020 pääkirjoituksena 2.10.2020.
