European Academy of Paediatric Dentistry (EAPD) on laatinut uudet suositukset lasten ja nuorten radiologisista tutkimuksista. Kliinikoille suunnattujen best practice -suositusten tarkoituksena on ohjeistaa, milloin ja miten radiologisia tutkimuksia tulisi käyttää diagnostiikassa ja hoidon yhteydessä.

Suosituksia työstettiin neljässä asiantuntijaryhmässä (säteilysuojaus, intraoraalikuvat, panoraamakuvat ja KKTT-kuvat) EAPD:n kongressissa 2019. Suosituksen ulkopuolelle jätettiin ortodontiaan liittyvä kuvantaminen. Työskentelyä oli pohjustettu systemaattisilla kirjallisuuskatsauksilla. Katsauksia tehtäessä havaittiin, että tutkimusnäyttö lasten ja nuorten radiologisten tutkimusten käytöstä, tehokuudesta ja kustannustehokuudesta oli hyvin vähäistä. Suositukset perustuvatkin ensisijaisesti asiantuntijoiden kokemukseen.

Suosituksissa korotetaan, että kuvantamisen peruslähtökohtana on yksilöllinen ja potilaskohtainen arvio. Radiologiset tutkimukset nojaavat aina optimoituun prosessiin, jossa potilaan säteilyaltistus minimoidaan ALADAIP-periaatteen (As Low As Diagnostically Achievable being Indication-oriented and Patient-specific) mukaan niin alhaiseksi kuin mahdollista tarvittavasta kuvalaadusta tinkimättä.

Suositus ohjaa noudattamaan kolmen askeleen mallia. Ensimmäisenä tarkastellaan kuvantamisen oikeutusta ja hyötyä. Kuvantamistutkimuksen suunnittelun pohjana ovat huolellinen kliininen tutkimus, lapsen yhteistyökyky, tieto aiemmista kuvista ja vaihtoehtoisten tutkimustapojen harkinta. Toiseksi valitaan optimaalinen radiologisen tutkimuksen muoto. Kolmanneksi huomio tulee kiinnittää rajoituksiin, kuten koon mukaisiin annostuksiin, nopeuteen, ALADAIP-periaatteeseen ja potilaan tarvittavaan suojaamiseen, kuten kilpirauhasen suojaamiseen.

Verrattuna aikaisempiin suosituksiin uudessa suosituksessa on tarkennettu intraoraaliröntgentutkimuksissa käytettävien etäisyydenrajoittimien käyttösuositusta. Intraoraalikuvauksessa tulee käyttää suorakaiteen muotoista etäisyydenrajoitinta pyöreän sijaan.

–  Etäisyydenrajoitinasia ei ole periaatteessa uutta Suomessa, mutta luulen, että sen käyttö on vielä vähäistä. Esimerkiksi Ruotsissa se on ollut käytössä jo pitkään, toteaa professori Sisko Huumonen.

Myös Bitewing-kuvausvälisuositukset eri kariestilanteissa ja eri ikäisillä potilailla ovat uudistuneet.

Tutkijat muistuttavat, että kansallinen lainsäädäntö asettuu aina näiden suositusten yläpuolelle. Suomessa kuvantamistutkimuksia ohjaavat säteilylaki, säteilyasetus, STUK:n viranomaisohjeet ja Käypä hoito -suositukset. Huumosen mukaan suosituksessa ei ole ristiriitaisuuksia suomalaisten ohjeiden kanssa.

EAPD kannustaa myös tutkijoita ja tuotevalmistajia kehittämään diagnostisia kuvantamismenetelmiä, joissa ei tarvitsisi käyttää röntgensäteitä.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 10/2020

Lähde: Kühnisch J, Anttonen V, Duggal MS, Loizides Spyridonos M, Rajasekharan S, Sobczak M ym. Best clinical practice guidance for prescribing dental radiographs in children and adolescents: an EAPD policy document. Eur Arch Paediatr Dent. Julkaistu verkossa 25.11.2019.

Uutisen asiantuntijatarkastajina ovat toimineet professori Sisko Huumonen ja EHL (radiologia) / kliininen opettaja Veli Matti Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta.