Suomalaistutkimuksen mukaan opiskelijat, jotka voivat fyysisesti tai henkisesti huonosti tai keskinkertaisesti, ovat useammin hammashoitopelkoisia kuin hyvässä kunnossa olevat.

Aiemmissa tutkimuksissa on myös havaittu, että paljon pelkäävillä potilailla on useammin psyykkisiä ongelmia kuin vähän pelkäävillä.

Terveellisten elämäntapojen ja liikunnan on havaittu suojaavan yleisesti mm. masennukselta ja ahdistukselta. Liikunnan yhteyttä hammashoitopelkoon on tutkittu suhteellisen vähän, mutta näyttäisi siltä, että fyysinen aktiivisuus voisi vähentää myös hammashoitopelkoa.

– Fyysisen aktiviteetin on havaittu parantavan psyykkistä hyvinvointia ja vähentävän pelkoja. Siksi päätimme selvittää, voisiko ”liikuntaresepti” auttaa myös hammashoitopelkoon. Saksassa liikunnan lisäämistä on kokeiltu osana hammashoitoa pelkäävien hoitoa ja pienessä aineistossa positiivisin tuloksin, sanoo HLT, EHL Vesa Pohjola.

Suomalaistutkimuksen tavoitteena oli selvittää fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteyttä hammashoitopelkoon. Vuonna 2016 toteutettu kyselytutkimus tehtiin alle 35-vuotiaille suomalaisille yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusopiskelijoille. Tässä osatutkimuksessa oli mukana 3 090 opiskelijaa. Vastauksia peilattiin analyyseissä ikään, sukupuoleen, opiskeluasteeseen sekä alkoholin ja tupakan käyttöön.

Tutkimuksen mukaan hammashoitopelko oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Pelkoa raportoitiin enemmän myös tupakoitsijoiden joukossa. Nämä tulokset olivat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa.

Kaikkiaan kolmannes opiskelijoista raportoi voivansa huonosti tai keskinkertaisesti ja neljännes kertoi olevansa fyysisesti huonossa tai keskinkertaisessa kunnossa. Huono tai keskinkertainen fyysinen hyvinvointi yhdistyi voimakkaaseen hammashoitopelkoon siinä missä heikompi henkinen hyvinvointi. Fyysisesti tai henkisesti huonommin voivat nuoret opiskelijat pelkäävät hammashoitoa hyvinvoivia todennäköisemmin. Fyysisen aktiivisuuden taso yhdistyi pelkoon etenkin naisten kohdalla siten, että heikkokuntoisemmat pelkäsivät todennäköisemmin kuin hyväkuntoiset. Vapaa-ajan liikunnallisuudella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä hammashoitopelkoon.

Hammashoitopelon etiologian tutkimus antaa ymmärrystä erityyppisten potilaiden hoitoon.

–  Pelko ei johdu kaikilla samasta syystä. Jos pelolla on eri ihmisten kohdalla erilainen etiologia, hyötyvät he myös erilaisesta hoidoista, sanoo Pohjola.

Lähde:
Pohjola V, Puolakka A, Kunttu K, Virtanen JI. Association between dental fear, physical activity and physical and mental well-being among Finnish university students. Acta Odontol Scand 2020; 78(1): 45–51. Jukaistu verkossa 6.8.2019.